Lävistykset on kielletty monissa työpaikoissa. Kieltoa perustellaan terveys- ja hygieniasyin.
HEIDI HUOVISEN tuli suorittaa opintoihinsa kuuluva kuukauden mittainen työharjoittelu vaatekaupassa. Lähes 30 liikkeelle ilmainen työvoima ei kuitenkaan kelvannut. Syynä olivat Huovisen lävistyskorut.
Huovisen korut herättivät keskustelua jo vaatetusalan opintojen alkutaipaleella.
”Pääsykoehaastattelussa kysyttiin, otanko lävistykset pois, jos pääsen kouluun. Sanoin, etten mielelläni. En nähnyt millä tavalla ne liittyvät opintoihini”, Huovinen kertoo. Edes työharjoittelu ei ollut riittävä syy luopua koruista.
”Jos minulta otettaisiin kaikki lävistykset pois, joutuisin totuttautumaan asiaan pitkään ja olo tuntuisi tyhjältä ja orvolta.”
HUOVINEN ei ole ainoa, jonka on ollut vaikea hankkia työ- tai harjoittelupaikka lävistysten takia. Lävistykset on kielletty monissa työpaikoissa. Kieltoa perustellaan terveys- ja hygieniasyin.
”Elintarvikkeiden ja ruoan valmistajat sekä käsittelijät, sairaan- ja lastenhoitotyössä olevat sekä muut terveydenhoitoalalla toimivat eivät voi käyttää näkyviä lävistyksiä”, selvittää ympäristöterveyspäällikkö Antti Pönkä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta.
”Näillä aloilla korvakorut on usein hyväksytty, sen sijaan sormuksia ei tulisi käyttää työssä ainakaan elintarvikkeita valmistettaessa eikä sairaanhoitotyössä. Vaatetusalalla työskenteleville lävistykset eivät kuitenkaan ole terveydellinen ongelma”, Pönkä huomauttaa.
UUDENMAAN työsuojelupiiristä kerrotaan, että työnantaja voi kieltää lävistykset esimerkiksi liikkeen imagoon vedoten.
”Työnantajalla on yleensä sellainen työnjohtovalta, joka antaa hänelle oikeuksia puuttua työntekijän ulkonäköön. Tähän täytyy kuitenkin olla painavat syyt”, toteaa ylitarkastaja Lasse Päivätie. Hän ei ole kuullut, että lävistykset olisivat koskaan johtaneet syrjintäsyytteisiin.
”Syrjintää on myös aika vaikea näyttää toteen, jos se tapahtuu haastattelutilanteessa. Kun jo ollaan työssä, tulee eteen työntekijöiden tasapuolinen kohtelu. Lävistysten perusteella tapahtunut syrjintä on yhdenvertaisuuslain alainen rikos. Jos se täyttää työrikoksen tuntomerkit, se on puolestaan rikoslain mukaan rangaistava.”
LASSE PÄIVÄTIE ARVELEE, että suhtautuminen lävistyksiin on pitkälti sukupolvikysymys. Monissa työpaikoissa esimerkiksi hyväksytään korvakorut, muttei lävistyksiä.
”Muutaman vuoden päästä tilanne voi näyttää ihan erilaiselta. Käytäntö ja kulttuuri muuttuvat hyvin nopeasti”, Päivätie arvelee. Puhelinsoitto pariin helsinkiläiseen vaateliikkeeseen vahvistaa Päivätien arviot paikkansapitäviksi.
”Koska liikkeemme palvelee kaikenlaisia asiakkaita, on tärkeätä, ettei asiakaspalvelijoitamme koeta ulkoisesti ärsyttäviksi. Myyjiltä toivotaan yhteisten normien mukaista pukeutumista. Jos harjoittelijalla on lävistyksiä, pyydämme häntä ottamaan ne työajaksi pois”, kertoo naistenvaateliike Lorellan myyntipäällikkö Kari Lehti.
Sen sijaan nuorisomuotiin erikoistuneessa Shop Tetuanissa lävistykset eivät ole ongelma.
”Tärkeämpää on se, minkälainen työnhakija on ihmisenä. Asematunnelin myymälässä myydään myös lävistyskoruja, joten siellä voi periaatteessa olla ihan hyvä asia jos myyjällä on niistä omakohtaista kokemusta ja hän osaa kertoa niistä”, sanoo myyjä Riikka Jutila.
Myös Heidi Huoviselle järjestyi lopulta harjoittelupaikka goottivaatteita myyvästä liikkeestä Helsingin keskustasta. Keväällä hänen on tarkoitus valmistua pukuompelijaksi.
Jessica Suni
