”Älkää sulkeko silmiä”

Lukuaika: 2 minuuttia

”Älkää sulkeko silmiä”

Jelena Maglevannaja paljasti kidutukset & pakeni Suomeen.

Venäjän pääministeri Putin vieraili Suomessa kesäkuun alussa. Poliittinen eliitti ja presidentti Halonen lausuivat kohteliaisuuksia, jotka ylittivät normaalin etiketin. Venäjän poliittisista vangeista tai vankiloissa tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista ei tietenkään puhuttu.

Tiukemmin Putiniin asennoitui nuori venäläinen toimittaja Jelena Maglevannaja. Volgogradilaisen Svobodnoje Slovo -sanomalehden toimittaja haki toukokuun lopulla Suomesta turvapaikkaa, koska pelkäsi Venäjällä henkensä edestä.

Maglevannaja piti oman tiedotustilaisuutensa Putinin vierailun aattona, jossa hän esitti Putinille yhden, julkisen kysymyksen: Eikö pääministeriä hävetä, että hän on tehnyt Venäjästä valtavan keskitysleirin?

Ensikertaa näin Maglevannajan Putinia kritisoivassa mielenosoituksessa Helsingissä värikäs huivi otsallaan. Maglevannajasta ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen tulisieluinen tšetšeenien puolesta taistelija, joka saa Volgogradin viranomaiset vapisemaan.

Artikkeleissaan Maglevannaja on käsitellyt ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia. Erityisesti hän on keskittynyt venäläisissä vankiloissa tapahtuvaan kidutukseen, joka on hänen mukaansa yleistynyt.

”Vankiloissa kidutetaan varsinkin tšetšeenejä ja kaukasialaisia. Tätä tapahtuu nyt koko Venäjällä, periaatteessa jokaisessa vankilassa. Putinin aikana kidutus on tullut osaksi käytäntöä”, Maglevannaja vakuuttaa.

Hän on nostanut julkisuuteen erityisesti syyttömänä tuomitun ja kidutetuksi joutuneen tšetšeenin Zubair Zubairajevin tapauksen. Kidutusten jäljille hän pääsi tšetšeeniuhrien sukulaisten kertomusten kautta. Hän ryhtyi kirjeenvaihtoon usean vangitun tšetšeenin kanssa, jotka kertoivat kidutuksesta, ja sai materiaalia myös venäläisiltä ihmisoikeusjärjestöiltä.

Tšetšeenit on Maglevannajan mukaan Venäjän mediassa laajalti leimattu terroristeiksi. Jo se, että on kansallisuudeltaan tšetšeeni, altistaa viranomaisten mielivallalle. Monet tavallisetkin venäläiset suhtautuvat epäilevästi tšetšeeneihin ja kaukasialaisiin. Jotkut ovat kritisoineet Maglevannajaa siitä, ettei hän tee eroa tavallisten tšetšeenien ja taistelijoiden välillä, molempia kun on vangittu. Maglevannajan mielestä kaikki vangitut ansaitsevat ihmisoikeudet.

Äärikansalliset järjestöt ovat uhkailleet Maglevannajaa ja nyt myös viranomaiset haluavat vaientaa hänet: toimittaja tuomittiin toukokuussa kirjoitustensa vuoksi oikeudessa 200 000 ruplan (4600 euron) sakkoihin ja julkaisemaan omissa nimissään tekstin, jossa hän väittäisi lehtiartikkeleitaan valheeksi. Kieltäytyminen tottelemasta on saattanut Maglevannajan vangitsemisuhan alle.

Venäjän kielen ja kirjallisuuden opettajaksi vuonna 2007 valmistunut Maglevannaja on työskennellyt Svobodnoje Slovo -lehdessä kaksi vuotta. Vuonna 2003 hän kääntyi muslimiksi. Maglevannaja on myös Venäjän kommunistisen puolueen jäsen. Moskovalaisen Liberaalidemokraattisen liiton julkaiseman lehden painos on tätä nykyä vain 300, mutta sen rekisteröitymistä on silti koetettu estää ja jakelua on haitattu.

”Politkovskajan kuoleman jälkeen valtamediassa ei ole ollut vankiloissa tapahtuvasta kidutuksesta mitään. Media on yhä tiukemmin Kremlin otteessa. Edes Novaja Gazeta ei enää kirjoita Kaukasiaan liittyvistä asioista.”

Maglevannajan mukaan Putinin kausi on merkinnyt jatkuvaa sananvapauden kaventumista. Medvedev ei ole tuonut muutosta.

”Putin käyttää todellista valtaa, Medvedev on käsinukke. Heidän politiikkansa on käytännössä samaa, Medvedev vain esiintyy sivistyneemmin.”

Maglevannaja uskoo autoritarismin vielä syvenevän Venäjällä. Jos muutos tulee, sen täytyy tulla kansan enemmistöstä. Toimittaja on pessimistinen lähitulevaisuuden suhteen, kova komento on nyt ikävän suosittua Venäjällä.

Vallanpitäjät käyttävät Venäjällä leviävää kiihkonationalismia politiikkansa välineenä. Tämä on johtanut kansallisuuksien välien kiristymiseen.

”Tämä politiikka voi viime kädessä hajottaa Venäjän.”

Maglevannajan mukaan EU-maat voisivat parhaiten auttaa Venäjän kansaa siten, että painostaisivat Venäjää huomioimaan ihmisoikeudet ja demokratian.

”Älkää sulkeko silmiä siltä mitä tapahtuu Venäjällä, älkää teeskennelkö, että kaikki on kunnossa.” Juna itään

Suomen viranomaisilla on nyt näytön paikka. Perustelevatko virkamiehet jälleen kielteisiä turvapaikkapäätöksiään väitteillä Venäjän turvallisuudesta?

Tällä perusteella etnisten venäläisten turvapaikkahakemukset usein hylätään. Ei silti tarvitse kuin seurata muutamaa venäläistä uutissivustoa niin tulee selväksi, että poliittinen sorto on Venäjällä laajaa.

Alkuvuosi 2009 on ollut synkkä venäläisille toimittajille: neljä on tapettu ja useat loukkaantuneet päällekarkauksissa. Jos Maglevannaja joutuu palaamaan Venäjälle, hän on suuressa vaarassa.

Suomella on pyrkimyksiä rajoittaa jatkossa myös tšetšeeni-turvapaikanhakijoiden vastaanottamista.

Tässä nojataan presidentti Medvedevin väitteeseen Tšetšenian rauhoittumisesta. Suomalaisten vanhasten ja kataisten päätökset altistavat Venäjälle palautetut ihmiset väkivallalle.

Entä suomalaisen idänbisneksen sutjakkuus – kuinka monta murskattua venäläistä toisinajattelijaa tarvitaan, jotta kauppaneuvos saa ostettua mersuunsa uudet jarrupalat?

Kylmän sodan aikana lännessä tuettiin innolla neuvostodissidenttejä. Mutta miksi niin moni täällä suhtautuu nyt venäläisiin toisinajattelijoihin olankohautuksin?

Ville Ropponen

  • 9.9.2009