Talouspolitiikka ratkaisee maailman kohtalon näinä vaikeina aikoina. Siksi erittelemme seuraavassa viisi eri skenaariota siitä, mihin suuntaan Eurooppa kehittyy seuraavien vuosien aikana.
1 EVVK-skenaario
Kreikan kahden vuoden lainojen korot huitelevat nyt jo yli 40 prosentissa. Kreikan pääministeri Georgios Papandreu tajuaa, että velkoja ei voida maksaa takaisin ja aloittaa siirtymän eurosta drakmaan. Kreikka jättää velkansa maksamatta ja näyttää maailman rahaeliitille keskisormea.
Mikäli rahaliitosta eroamisesta tiedotettaisiin etukäteen, seurauksena olisi pääomien joukkopako: kreikkalaiset lopettaisivat mellakoinnin, nostaisivat tilinsä tyhjiksi ja kärräisivät rahansa kottikärryillä ulkomaille. Sijoittajat nostaisivat kytkintä.
Koska mitään virallista proseduuria eurosta eroamiseen ei ole, koko prosessi pitääkin toteuttaa salassa ja keksiä tyhjästä viikonlopun aikana, kun maailman pankit ja pörssit ovat suljettuina. Samalla hetkellä kun Papandreun salaisen kokouksen yksityiskohdat vuotavat julkisuuteen, Irlanti ja Portugali ilmoittavat jatkavansa samaa EVVK-linjaa ja eroavat rahaliitosta.
Tämä on katastrofi Saksan, Ranskan, Britannian ja Italian pankeille. Konkurssikypsien pankkien koronkiskonnasta saadut voitot muuttuvat jättitappioksi, Euroopan yli pyyhkii pankkien konkurssiaalto ja pankkiirit hyppivät pilvenpiirtäjien ikkunoista katukiveen.
_______________
2 Väyrysen skenaario
Toinen, joskin epätodennäköisempi, skenaario on, että heikkojen maiden sijaan euroalueen vahvat valtiot Saksa, Hollanti, Itävalta ja Suomi päättävät hylätä euron. Presidentti Paavo Väyrynen onnistuu vakuuttamaan Saksan, Itävallan ja Hollannin päättäjät palkkojen radikaalin leikkaamisohjelman välttämättömyydestä kilpailukyvyn nimissä. Kilpailukykyä parannetaan myös työurien järkevöittämisellä, oikeistolaisilla veroratkaisuilla ja uusilla säästöohjelmilla.
Seurauksena kulutuskysyntä laskee ja työttömyys nousee, eivätkä ihmiset selviä veloistaan. Rahaliiton hajottua etelästä tulleet rahavirrat vauraampaan pohjoiseen loppuvat, kun etelän euromaat päättävät jälleen jättää velkansa pääosin maksamatta.
Pohjois-Eurooppa ajautuu synkkään taantumaan, mutta etelä elpyy nopeasti, ja kreikkalaiset pakkolunastavat kymmenen vuoden kuluttua euroillaan saksalaisilta Reperbahnin ja suomalaisilta Lapin.
_______________
3 Jossitteluskenaario
Jos poliitikot ymmärtäisivät, että Eurooppaa runtelee valtioiden velkakriisi, pankkikriisi ja säästöohjelmien seurauksena vielä investointikriisi, he vaatisivat Euroopan talous- ja rahaliiton rakenteen radikaalia restauraatiota. Jos taloustietelijät ymmärtäisivät, että alijäämän ja velkaantumisen kasvuun on vastattava samanaikaisesti, he vaatisivat velkojen uudelleenjärjestelyjä eurobondien avulla, kunnollisia stressitestejä ja pankkien puhdistamista ongelmajätteeksi muuttuneista arvopapereista.
Euroopan keskuspankki ottaisi vahvan roolin ongelmamaiden rahoittamisessa ja vakausmekanismeja käytettäisiin ainoastaan pankkisektorin pääomittamiseen ja sosialisoimiseen. Jos pankkiireita kiinnostaisivat investoinnit, talouskasvu ja ihmisten hyvinvointi, he vaatisivat velka- ja pankkikriisin hoitamisen lisäksi Euroopan investointipankin vastuuttamista työllisyyden ja riittävän kokonaiskysynnän takaamiseksi. Ratkaistuaan eurokriisin päättäjät voisivat keskittyä siihen, miten talouden, politiikan ja luontosuhteen kriisit pitemmän päälle kapitalismissa ratkaistaisiin.
_______________
4 Avaruusolioskenaario
Toista maailmansotaa seurannut jälleenrakennus siivitti maailman valtaisaan talouskasvuun. Koska finanssikriisi ei kuitenkaan ole tuhonnut yhtään siltaa tai rautatietä, Eurooppa tarvitsee uuden projektin. Taloustieteen nobelisti Paul Krugman on jo ehdottanut, että tiedemiehet perustavat komission, joka kirkkain silmin valehtelee avaruusolentojen olevan hyökkäämässä maapallolle.
Maapallon pelastaminen kuvitellulta viholliselta voisi mobilisoida ihmisten voimavarat täysimääräisesti käyttöön. Kilpavarustelu yhdistää Euroopan kansat, ja finanssikriisin aiheuttaneet pankkiirit sysätään syrjään taloudellisen suunnittelun johdosta. Valtiollisesti hoidetun politiikan seurauksena työttömyysaste laskee lähelle nollaa, tuloerot tasaantuvat ja länsimaiden talouskasvu nousee taantuman kurimuksesta historiallisen nopeaan kasvuun.
Missä olette avaruusoliot, kun kapitalismi teitä eniten tarvitsisi?
_______________
5 Harmaa todellisuus -skenaario
Mitään muutosta ei tule tapahtumaan. Euroopan unionin liittovaltiokehitys viedään loogiseen loppupisteesensä kriisin pahenemisen varjolla ja IMF:n johdolla.
Vähäinenkin demokratia alistetaan komissiolle, IMF:lle ja EKP:n johtokunnalle. Luottoluokituslaitokset Standard & Poor’s, Moody’s ja Fitch fuusioituvat ja ottavat nimekseen Infallible (erehtymätön). Sosiaaliturvasta, koulutuksesta, eläkkeistä ja terveydenhuollosta leikataan ja se, mitä jää jäljelle, yksityistetään.
Uusliberalismi muuttuu entistä autoritaarisemmaksi samalla kun sen olemassaolon edellytykset uhrataan pitkällä aikavälillä pankkijärjestelmän pelastamiseksi. Oikeisto nousee ympäri Euroopan vaatimaan maahanmuuttajien kurittamista, työttömien laittamista pakkotöihin sekä kilpavarustelua islamin uhkaa vastaan. Euroopan päättäjien päätös ottaa kurssi kohti konkurssia muuttaa EU-maat banaanivaltioiksi ja rahan lappaamista pankkijärjestelmän mustaan aukkoon jatketaan veronmaksajien avoimella sekillä.
_______________
Antti Ronkainen on yhteiskuntatieteiden kandidaatti & rillumareisosiologi. Miika Kabata on valtiotieteiden maisteri & karaokefilosofi. Ronkainen seuraa talouskriisiä myös Revalvaatio.orgissa, Silakkamopo-blogissa & Uuden Suomen blogissa.
Miika Kabata & Antti Ronkainen
