Huhtikuun viimeisenä perjantaiaamuna oikeusministeriö oli kutsunut rauhanjärjestöjen edustajat etätapaamiseen. Toiminnanjohtajat aavistelivat pahaa, ja pahaa he saivatkin. Koko rauhantyölle korvamerkitty perusrahoitus oli päätetty lakkauttaa vuodesta 2025 lähtien. Tätä rahoitusta on tässä muodossaan voinut hakea jo ainakin 80-luvulta lähtien. Aiemmin rahoituksesta vastasi opetus- ja kulttuuriministeriö, mutta muutaman viime vuoden ajan rahaa on haettu oikeusministeriöstä. Merkit rahoituksen loppumisesta olivat jo ilmassa, kun aivan viiveellä huhtikuussa oli saatu päätökset tämän vuoden määrärahoista, jotka olivat 60 prosenttia viimevuotista niukemmat.

Rauhantyön rahoitusta on saanut parisenkymmentä järjestöä vuosittain. Suurimmat rahoituksen saajat ovat perinteisesti olleet Suomen Rauhanliitto, Suomen Rauhanpuolustajat, Rauhankasvatusinstituutti ja Sadankomitea. Niitä voisi kutsua Suomen suurimmiksi rauhanjärjestöiksi. Kaikilla niillä on useampi työntekijä, toimitilat ja historiaa, joka ulottuu reilusta sadasta vuodesta kymmeniin vuosiin. Rauhanliitto on saavuttanut jo yli sadan vuoden iän, Rauhanpuolustajat juhlii tänä vuonna 75-vuotista taivalta, Sadankomitea täytti viime vuonna 60 ja Rauhankasvatusinstituutti on perustettu 43 vuotta sitten. Rauhantyön rahoituksella on turvattu osa näiden järjestöjen vakituisen henkilökunnan palkoista, toimitilat ja muita perusrakenteita.

Moni saattaa ajatella, että moiset ikivanhat järjestöt sietääkin jo kuopata. Se moni ei kenties tiedä, miten raikkaalla meiningillä kaikki mainitut järjestöt ovat vuosien saatossa työtään uudistaneet, tai miten paljon nämä vanhat ja vakaat järjestöt tekevät jatkuvasti työtä tukeakseen pienempien toimijoiden ja jopa yksittäisten aktiivisten kansalaisten mahdollisuuksia omannäköiseensä rauhantyöhön.

Rauhaa nuorille ja kasvattajille

Kaikki neljä järjestöä ovat viime vuosina panostaneet nuorille suunnattuun työhön. Tällaista työtä tehdään kohdentaen se ammattikasvattajille eli opettajille ja nuorisotyöntekijöille sekä suoraan nuorille itselleen.

Rauhanliitossa on toiminut jo toistakymmentä vuotta Rauhankoulu, jossa opettajat saavat luokkiensa kanssa käsitellä globaalikasvatuksen keskeisiä kysymyksiä ammattitaitoisten ohjaajien tuella draamallisin menetelmin.

Rauhankasvatusinstituutti eli RKI on rakentanut Maailmankoulun opettajaverkostoa pitkäjänteisesti ympäri Suomen. Verkoston opettajat vastaavat omien alueidensa globaali- ja rauhankasvatuksen resursseista. Lisäksi RKI kouluttaa vuosittain sadoittain opettajia ja muita kohderyhmiä. Keskeisenä näkökulmana koulutuksissa on antirasistinen työote.

Sadankomitean Rauhanlähettiläskoulutus on useamman kuukauden prosessi, jossa nuoret aikuiset perehdytetään monipuolisesti rauhantyön näkökulmiin. Opettajina toimivat lukuisat vierailevat asiantuntijat. Koulutuksen on läpikäynyt useampi sata nuorta.

Rauhanpuolustajien Tottelemattomuusakatemia on kouluttanut kolme vuosikurssillista nuoria ennen kaikkea ruohonjuuritason aktivismiin. Työpajojen ohjaajina on ollut laaja joukko tunnettuja suomalaisia taiteen ja aktivismin kentältä. Tavoiteena on ollut nuorten kapasiteetin ja verkostojen vahvistaminen ja toivon ylläpitäminen epävarmoina aikoina. Rauhanpuolustajat on kunnostautunut myös mediakasvatuksessa, jonka kohderyhmänä ovat olleet varsinkin opettajaksi opiskelevat ja opetustyössä jo toimivat.

Rauhaa yhteistyössä

Kenties rauhanliikkeen varhaisimpina aikoina nämä mainitut järjestöt ovat puurtaneet ennemminkin omissa poteroissaan, mutta tällä vuosituhannella yhteistyö on itsestäänselvyys. Rauhantoimijat ovat yhdistäneet voimansa lukuisten kampanjoiden ja seminaarien järjestämisessä. Yhdistäviä teemoja ovat etenkin turvallisuuspoliittiset kysymykset ja ydinaseisiin ja muihin aseisiin liittyvä työ.

Tässä kohtaa voisi herättää kysymyksen, että loppuiko rahoitus, koska rauhanliike on esittänyt hallitukselle epämieluisia kysymyksiä. Eikö Nato-Suomessa demilitarisaatiota saa edes mainita? Katosivatko asekaupalta säännöt, kun liityttiin sotilasliittoon? On totta, että monessakaan maassa valtio ei rahoita rauhanjärjestöjä säännöllisellä tuella. Aiemmin onkin saanut olla ylpeä Suomesta, joka on pitänyt demokratiaa ja moniäänistä kansalaisyhteiskuntaa niin suuressa arvossa, että on turvannut sen toimintaedellytyksiä silloinkin, kun kansalaisyhteiskunta on laukonut valtionhallinnolle epämukavia kysymyksiä.

Isot ja pienemmät rauhanjärjestöt ovat yhdessä olleet perustamassa ICAN Finlandia, joka on osa kansainvälistä ydinaseiden vastaista liikettä ja joka pokkasi työstään jopa Nobelin rauhanpalkinnon. Myös autonomisten asejärjestelmien torjunnan ympärillä toimii vankka yhteistyöverkosto.

Tukea muille

Rauhanjärjestöjen keskeistä toimintakenttää on kansainvälinen yhteistyö ja solidaarisuustyö. Sellainen solidaarisuustyön muoto, joka ei välttämättä tule helposti nähdyksi, on tuki Suomessa toimiville pienille järjestöille ja yhteisöille. Rauhanliitto on esimerkiksi fasilitoinut monenlaisia Suomen somalialaisten tapahtumia jalkapalloturnauksista lähtien. Rauhanpuolustajissa on tuettu riippumattomia journalisteja Venäjältä Tansaniaan. Monet ystävyysseurat toimivat Rauhanpuolustajien kanssa tiiviissä yhteistyössä. Tällaisia ovat esimerkiksi Arabikansojen ystävyysseura ja Suomi–Kuuba-seura. Rauhanpuolustajat on ollut mukana perustamassa ICAHD Finlandia (Israeli Committee Against House Demolitions) ja Sumud – Suomen Palestiina-verkostoa tarjoten niille monenlaisia resursseja asiantuntemuksesta toimistofasiliteetteihin ja mielenilmausten äänentoistoon.

Rauhankasvatusinstituutissa on tuettu nuoria toimijoita hakemaan rahoituksia omille hankkeilleen esimerkiksi Erasmus-rahoituksesta.

Onko sinulla muuten joku toimintaidea, joka liittyisi rauhan rakentamiseen, mutta et tiedä miten sitä edistäisit? Ota ihmeessä yhteyttä mainittujen rauhanjärjestöjen toiminnanjohtajiin. He ovat tunnetusti valmiita auttamaan missä tahansa hyvässä hankkeessa. Toivon mukaan tälle lupaukselle on vastinetta edelleen vuonna 2025, vaikka hallitus pyrkiikin kaventamaan järjestöjen toimintaedellytyksiä.

Tukea meille

Rauhantyön kenttä on laaja, tärkeä ja jatkuvasti uudistuva. Rauhanjärjestöillä on erilaisia projektirahoituksia, jotka jatkuvat myös vuonna 2025 ja siitä eteenpäin. Projektit tarvitsevat kuitenkin pyöriäkseen pysyviä rakenteita, kuten hallintoa ja toimitiloja. Maamme rauhantyö säilyy kestävämmällä pohjalla yleisavustuksen turvin. Näillä näkymin tuo turva on menetetty ainakin tämän hallituskauden ajaksi. Emme voi kuitenkaan antaa vuosikymmeniä rakentuneiden järjestöjen sortua. Jos haluat olla mukana varmistamassa suomalaisen rauhanliikkeen toimintaa näinä vaikeina aikoina, liity jäseneksi tai tukijäseneksi mieleiseesi järjestöön tai tue työtä muin tavoin. Monilla meistä on esimerkiksi myynnissä kirjoja ja muita rauhaa rakentavia tuotteita.

Tässä artikkelissa esiteltiin neljän suuren toimijan työtä, mutta rauhanjärjestöjä on paljon muitakin, esimerkiksi nuo tältä aukeamalta löytyvän tiedotteen allekirjoittaneet järjestöt.