Out of Order
Helsinki Dance Company & Fernando Melo
Helsingin kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä 28.4.2026 saakka.
Out of Orderin alussa kovin jäykät, yksinäiset ja toistensa ohi katsovat ihmiset uupuvat kohtaamisissaan. Joku on luovuttanut kokonaan.
Mutta ei, peilien taikuus paljastaa, että yksinäisenkin tanssijan kanssa kulkee koko ajan enemmän sieluja kuin itsekään tajuamme. Emme ole yksin, emme me yleisössäkään, sillä välillä mekin näemme heijastuksen itsestämme ja toisistamme.
Aluksi näyttämöllä ovat kaikki kahdeksan tanssijaa, sitten suurin osa heistä häipyy, mutta kaukaisista puoliksi läpäisevistä peileistä näemme, että muut ovatkin läsnä. Ehkä he ovat siirtyneet toiseen todellisuuteen tai muistoihimme.
Kun tanssijat tuovat peilit lähemmäksi yleisöä, näyttämön keskelle, ja kun suoraviivainen seinä muuttuu kulmikkaaksi, alkaa todella tapahtua. Meitä onkin taas monta! Liikkeen ja liikkujien määrät kasvavat, meno kiihtyy.
Tanssi, musiikki ja teatteri ovat kaikki ihmeitä täynnä, ja nyt nähdään sellainenkin taidokas liike, että vain päätään käyttäen ihmiset nostavat toisensa maasta. Niinhän ne verkostomme toimivat.
Teoksen frangentaarisessa juoni rakentuu juuri tähän eriytymiseen, huomaamattomuuteen, yksinäisyyteen ja ihmisten pakonomaiseen kiinnittymiseen toisiinsa. Kahdeksan tanssijaa esiintyy vuoroin erillään, vuoroin komppaavat toisiaan, muttta niin, että vähän väliä teos muuttuu silmää huijaavaksi kaleidoskooppimaiseksi näkymäksi.
Kaupunginteatterin nettisivuilla luojat kertovat: ”Pohjimmiltaan teos käsittelee muistia, havaintoja ja muita epätäydellisiä tapoja, joilla yritämme jäsentää elämäämme. Puutteet, pienet viat ja ne osat meissä, jotka ovat pois paikaltaan – ne eivät ole poikkeamia, vaan elossa olemisen perusehto.”
Aika jännää, sillä itse teoksessa ei näyttäisi olevan yhtään mitään ”epätäydellistä”. Se on tarkkaan viimeistelty ja synkronoitu teos, jossa palat ovat paikoillaan.
Jos jokin asia jäi silti ihmetyttämään, tanssijoiden omituisen ryppyiset ja muodottomat vaatteet olivat kummia. Olivatko murretut värit paluu ysärille, viimeiselle puhelittomien kohtaamisten vuosikymmenelle – vai näkevätkö ihmiset unissaan toisensa hyvin epämääräisinä hahmoina?
Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön lattia on kuin sirkuksen timanttikuviota. Se on varmasti kätevä ratkaisu, sillä yleisö istuu lähellä tanssijoita ja lavasteita siirrellään paljon eli kuvioista voi hahmottaa paikkoja ilman, että joudutaan teippaamaan lattiaan rumia merkkejä.
Out of Order on taidokas nykytanssiteos, johon puoliläpäisevät peilit luovat ihmeen tuntua. Jokainen liike on taidokas ja tarkkaan laskettu, muuten tällaista ei pystyisikään toteuttamaan. Virkistävästi tämä teos on ilman projisointeja, eli nyt ollaan läsnä lihana ja verenä, villoinkiin kun ollaan peilin takana, eikä olla digikuvina. Tanssillisesti teos on kaunis ja paikoin jopa henkeäsalpaavan ihmeellinen: Miten tanssijat voivat olla niin synkassa peilien molemmin puolin näkemättä toisiaan? Mistä he tietävät, mitä minä ajattelen?
Ehkä kyse ei ole vain treenistä ja liikkeiden loputtomista toistosta, vaan heitä ohjaavat jumalalliset voimat, joita koreografi Fernando Melo on löytänyt kotimaastaan Brasiliasta.
Out of Orderin loputtua Toisella linjalla Rytmi-baarissa, Helsingin tyylikkäimmässä kulttuurijuottolassa, asiakkaat toistavat samaa meininkiä kuin esitys: nojataan pöytään koko joukon voimin, väännetään asiasta kuin asiasta ja ihastutaan toinen toisensa älyllisiin ominaisuuksiin.
Niinpä Rytmi tulee asiakkaineen todistaneeksi, että maagisesta realismistahan Out of Orderissa on kyse.
Koreografia Fernando Melo, lavastus ja taikuus Kalle Nio, pukusuunnittelu Samu-Jussi Koski, valosuunnittelu Aku Lahti ja naamioinnin suunnittelu Tuula Kuittinen.
Tanssijat: Sofia Hilli, Aksinja Lommi, Jyrki Kasper, Kalle Lähde, Pekka Louhio, Mikko Paloniemi, Justus Pienmunne ja Inka Tiitinen.
