”Klovni on totuudenpuhuja”, pohtii näyttelijä Timo Ruuskanen, klovninimeltään Zin.
”Aluksi mä ajattelin punaisen nenän kiinnitettyäni, etten edes pysty klovnina valehtelemaan. Meidän kaikki esitykset lähtevät siitä, että on jotain tärkeää, jota me halutaan kertoa, ja se mitä kerromme, on meille totta.”
Kun parikymmentä vuotta sitten Ruuskanen (s. 1973) ja Tuukka Vasama (s.1978), klovninimeltään Mike, olivat mukana perustamassa Red Nose Companya, he tajusivat pian haluavansa työskennellä nimenomaan toistensa kanssa. Sittemmin Ruuskanen ja Vasama ovat luoneet oman kielensä ja tyylinsä tehdä teatteriklovneriaa.
Klovniin voi samaistua.
Erityisen tärkeää on luoda kontaktia yleisöön. Red Nosen esityksiin, kuten klovneriaan yleensäkin, kuuluu aktiivisesti rikkoa niin kutsuttua neljättä seinää – ja ehkei sitä Mikellä ja Zinillä ole ollenkaan. Katsomokin on vähän väliä hieman valaistu ja klovnit puhuttelevat yleisöä.
”Meidän on voitettava yleisö puolellemme saadaksemme luvan esitykseen”, Vasama kertoo. ”Se kannattaa tehdä jo esityksen ensimmäisen vartin aikana. Klovnin hahmo alleviivaa sen, että ’nyt leikitään’, mutta meillä on myös asiaa.”
Samalla klovni paljastaa oman haavoittuvuutensa. Klovniin voi samaistua. Jos klovni on yleisön katseen edessä vilpitön, yleisö suhtautuu tähän lämpimästi.
Mike ja Zin ovat olleet hyvin tuotteliaita klovneja Red Nose Companyn 20-vuotisen historian ajan. He ovat tuoneet isoja aiheita suurille näyttämöille. Juoksuhaudantie, Don Quijote, Punainen viiva, Keisarin uudet vaatteet ja Aleksis Kivi ovat jo legendaarisia esityksiä, joita he onneksi esittävät säännöllisesti uudestaan.
Miksi ”Mike” ja ”Zin”?
Olkapäiden kohauttelua.
”No me nyt vaan ollaan ne.”
Valtaa ja hirviöitä
Leikki ja teatterin taika edesauttavat yleisöä sisäistämään niitä tärkeitä asioita. Otso Kauton kanssa tehty Don Quijote avaa monenlaista vallankäyttöä ja ihmisten suhteita toisiinsa: pahimmillaan kaksi ihmistä voi olla suhteessa toisiinsa alistajana ja alistettuna, parhaimmillaan – loppua kohden – he ovat liikuttavia kaveruksia, jotka tukevat toisiaan yhteisellä matkalla ja käyvät yhdessä ehkä mielipuoliseen, ehkä välttämättömään taistoon vallanpitäjiä ja sortoa vastaan.
Mike ja Zin ovat Frankensteinissa uhmakas ja kunnianhimoinen tiedemies ja tämän rakentama tekoihminen. Taaperosta vaariin Aleksanterin teatterin yleisö ymmärtää, että maailman pahimpia hirviöitä on toisia poissulkeva auktoriteetti, kiusaajien joukkoja masinoiva muka kunnon kansalainen. Eikä ihminen voi olla kuin Jumala.
Tunnetusti Keisarin uudet vaatteet paljastaa ahneen ja itserakkaan valtiaan suurimman pelon: naurunalaiseksi joutumisen.
”Täh? Miksi ei?”
Miken ja Zinin lisäksi Red Nose Companyssa on tietenkin muitakin klovneja. Koko komppaniaan kuuluu tällä hetkellä 17 taiteilijaa, mutta vuosittain se työllistää myös monia freelancereita.
Aikuisille suunnatussa Kuolemattomassa Punahilkassa esiintyvät klovnit Babylon & Ré (Minna Puolanto ja Hanna Seppä). Secret (Amira Khalifa) ja TikTak (Nora Raikamo) tekevät klovnimuusikko Delta Airwavesin (Jussu Pöyhönen) kanssa keväällä 2026 Täydellisen musikaalin. Huhtikuussa 2026 Babylon, ExMayhem, Hoenanen ja Ré (Minna Puolanto, Johanna Keinänen, Kaisa Niemi ja Hanna Seppä) löytävät Igor Stravinskyn Kevätuhrista uusia ulottuvuuksia.
Pirteät Pigg (Stella Laine) ja Hen (Marika Westerling) panevat Strömsössä oopperoita uuteen uskoon. Ja niin edelleen.
Mitä esitysten aiheisiin tulee, vain klovnien oma mielikuvitus taitaa olla rajana. Vai onko jokin aihe, mihin Red Nose Company ei voisi tarttua?
”Täh? Miksi ei?”
Ruuskanen ja Vasama näyttävät niin ällistyneiltä ja neuvottomilta, ettei aiheesta kannata jatkaa enempää.
Kaikki peliin
”Mikään näyttämö ei ole Red Nose Companylle liian pieni eikä liian suuri”, teatteri julistaa netissä.
Lavasteet ovat kevyitä, kaikkein keskeisimpänä klovnerian klassikkoelementtinä kehikko, josta roikkuvat punaiset verhot. Vaikka klovneilla on keikoilla monenlaista tilpehööriä kuten erityisesti puvustusta ja soittimia, lavasteet ovat sen verran keveitä, että esityksiä ja niiden lyhyempiä versioita voidaan siirtää pitkin Suomea kouluihin, palvelutaloihin ja vaikka minkälaisiin paikallisiin kulttuurin keskittymiin. Tarvittaessa klovnit tuovat paikalle myös omaa teknistä kalustoaan.
Don Quijotessa Ruuskasen nenä irtosi kesken kaiken.
Fyysiseen, lähes akrobaattiseen ja äänenkäytöltään erityiseen – nenä- ja pää-ääniä käyttävään – klovneriaan kuuluu valtava itsensä likoon paneminen. He improvisoivat paljon joka esityksessä ja tukevat innoissaan toinen toisiaan, kun huomaavat klovnikaverin irrottautuvan käsiksestä.
Don Quijotessa Aleksanterin teatterissa Ruuskasen nenä irtosi kesken kaiken.
”Niin ei ole koskaan ennen käynyt”, Ruuskanen parahtaa.
Yleisöä se ei haitannut, sillä Vasaman Sancho Panza viihdytti vallaten korjaustilanteesta joka sekunnin.
Pidetään toisistamme huolta
Mitä vaativimmankin yleisön voi voittaa puolelleen.
”Yläkouluikäiset pelkäävät monesti olevansa noloja”, Ruuskanen pohtii. ”Mutta kun me tullaan näyttämölle punaiset nenät naamassa, ne miettivät ihmeissään, että ’ai noi kehtaa olla nähtävinä’.”
Kontaktin saamista auttaa klovnien asenne olla kuuntelemassa katsojia eikä julistamassa heille. Yleisö on osa esitystä ja osallistuu aika-ajoin jopa lavastamiseen kuvittelemalla lavasteet.
H. C. Andersenin sadussa hienostelevat italialaiset räätälit – Red Nosen versiossa Henkka ja Maukka – kutovat alastomalle keisarille uusia, upeita vaatteita. Pian aktiivisten katsojien yhteispelillä näkymätöntä kangasta levitetään valtavasti näyttämöltä rivi kerrallaan yleisön peitoksi. Espoon Vindängensalin yleisö leikkaa kurkistusreikiä näkymättömillä saksilla näkymättömään kankaaseen.
Klovnit kertovat yleisön saavan ihan vapaasti ottaa näkymättömät tilkut muistoksi esityksestä!
”Me maksamme mielellämme veroja.”
Kiertäminen on Ruuskaselle ja Vasamalle tärkeää: ”Niin me pääsemme katsomaan tätä yhteiskuntaa”, molemmat painottavat samoin sanankääntein. He katsovat minkälaista meininkiä Suomessa on. Vasama ja Ruuskanen sanovat ymmärtävänsä hengittävänsä samaa ilmaa esityksen ulkopuolellakin koulujen ja laitosten yleisöjen kanssa.
”Me maksamme mielellämme veroja. Pidetään siis toisistamme huolta.”, Ruuskanen, eikun Vasama… noh, sekä Mike että Zin kuittaavat.
