EU:n ministerineuvosto heikensi 25. syyskuuta susien suojeluaseman täysin rauhoitetusta suojelluksi lajiksi. Päätöksestä olivat ensimmäisten joukossa iloitsemassa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sekä ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.). Ministeri Essayah kirjoitti viestipalvelu X:ssä kyseessä olevan ”merkittävä ja välttämätön” muutos suurpetopolitiikassa ja Suomen tehneen ”paljon vaikuttamistyötä”.
”Päätöksessä tosiaan kuuluu Suomen ääni. Suomi on lobannut asiassa aktiivisesti, ja taustalla vaikuttaisi olevan tiettyjen puolueiden halu tehdä populistista susipolitiikkaa. Lietsotaan turhaa susipelkoa ja haetaan näin pisteitä itselle”, Elisa Aaltola kommentoi.
Aaltola on eläimiin liittyvää tutkittua tietoa jakavan Eläinoikeusakatemian puheenjohtaja. Hän pitää nyt tehtyä linjausta tiedevastaisena.
”Tässä näkyy, että poliitikot eivät aina ajattele totuutta. Tiedämme, että susi on erittäin uhanalainen laji, ja nyt tehty äänestys meni EU:n teettämän selvityksen tuloksia vastaan. Jos halutaan vähentää susien ihmisille aiheuttamia haittoja, metsästys ei ole tehokas keino siihen. Tämä on susipopulismia.”
Jo ennen päätöstä Euroopan komissio oli kertonut, että yli 70 prosenttia prosessiin liittyvistä asiantuntijalausunnoista kannatti suden suojelutason säilyttämistä ennallaan, eli tiukasti suojeltuna.
Ministerineuvoston päätös ei vielä tarkoita sitä, että susia alettaisiin metsästää. Kokoomuksen maa- ja metsätalousvaliokunnen kansanedustajat kuitenkin ilmoittivat tiedotteessaan suojeluaseman heikentämisen olevan tärkeä askel tiellä susien niin kutsutun kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Seuraavaksi susien suojelua pitäisi heikentää Euroopan luonnonsuojelusopimuksessa eli Bernin sopimuksessa. Tämän jälkeen pitäisi vielä muuttaa EU:n luontodirektiiviä, johon susien suojelu perustuu.
”Tässä tähdätään siihen, että sudesta tulisi lopulta riistalaji joka mahdollistaa kannanhoidollisen metsästyksen. Suomessa on säännöllisesti esitetty vaatimuksia tästä, mutta toistaiseksi se on kaatunut EU:n lainsäädäntöön.”
Vaikka susi on edelleen suojeltu laji, nyt tehty päätös vaikuttaa Aaltolan mukaan asenteisiin.
”On paljon näyttöä siitä, että negatiiviset puheet sudesta heijastuvat niin suureen yleisöön kuin viranomaisiinkin, jotka lopulta tekevät lupapäätöksiä.”
Vaikka Suomessa susia ei siis saa metsästää luvan kanssa, rehottaa salametsästys. Susien metsästyksen salliminen ei Aaltolan arvion mukaan kuitenkaan ratkaisisi siihen liittyviä ongelmia.
”Suomessa salametsästetään paljon myös riistalajeja. Poliisin arvion mukaan salametsästys on yllättävän yleistä, eikä metsästyksen laillisuus tutkimusten mukaan hillitse salametsästystä.”
Artikkelin kirjoittamista on tuettu Koneen säätiön Metsän puolella -apurahalla.
