Venäjän tärkeimmät oppositiovaikuttajat Vladimir Kara-Murza ja Julija Navalnaja vierailivat Suomessa 6. syyskuuta 2024.
Kara-Murza (s. 1981) vapautui 1. elokuuta 2024 vankienvaihdossa. Hän ehti virua Siperiassa pari vuotta Venäjän hyökkäyssodan vastustamisen takia. Taustaltaan hän on Cambridgesta valmistunut historioitsija ja ihmisoikeusasiantuntija, ja hänellä on myös Britannian kansalaisuus.
Julija Navalnaja (s. 1976) menetti puolisonsa, oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin, tämän vuoden tammikuussa, kun tämä kidutettiin kuoliaaksi vankeudessa Venäjällä. Navalnyi oli pidätetty viimeisen kerran 17. tammikuuta 2021. Julija Navalnaja pakeni ulkomaille pian sen jälkeen.
Navalnyin vangitsemisen jälkeen Navalnaja on työskennellyt läheisesti miehensä perustaman Anti-Corruption Foundationin, ACF:n, kanssa. Senkin koko henkilökunta on paennut Venäjältä ulkomaille. Ne Navalnyin tukijat, jotka eivät ehtineet maasta pois ajoissa, ovat vankilassa.
(Kirjoittajan huomio: Tapasin ACF:n ja Navalnyin tiedottajan Kira Jarmyšin Vilnassa vuonna 2023, juttuun on linkki tässä.)
Nykyhallinnon on kaaduttava
Navalnaja ja Kara-Murza tapasivat lehdistöä eduskunnassa.
”On suuri kunnia olla täällä Suomen parlamentissa”, aloitti Julija Navalnaja ja jatkoi kertoen miten he Kara-Murzan kanssa ovat tavanneet Suomen korkeinta poliittista johtoa presidentistä, pääministeristä ja ulkoministeristä alkaen.
Vierailun tärkeimmät viestit Navalnaja täräytti heti kärkeen.
”Haluamme muistuttaa siitä, että on olemassa toinen Venäjä eikä vain se Venäjä, jota edustaa [presidentti Vladimir] Putin. Me teemme parhaamme, jotta tämä hallinto kaatuisi. Niin pian kuin mahdollista.”
Navalnaja puhui rauhallisesti ja harkiten. Hän katsoi jokaista toimittajaa vuorotellen silmiin.
”Meille on tärkeää, että Venäjästä tulee rauhanomainen, demokraattinen, eurooppalainen maa.” Ja Navalnaja toisti painokkaasti: ”Niin pian kuin mahdollista.”
Vladimir Kara-Murza tuki Navalnajan sanomaa nyökytellen ja lisäsi:
”Kreml toistaa propagandaa, jonka mukaan Venäjää ei ole olemassakaan ilman Putinia, että koko Venäjä tukee Putinia ja koko Venäjä haluaa sotaa. Ei pidä paikkaansa. Venäjällä on paljon ihmisiä, jotka ovat sotaa ja tätä diktatuuria vastaan, ja he näkevät maallemme hyvin erilaisen tulevaisuuden: modernin, eurooppalaisen demokratian. Ja heitä on paljon.”
Kara-Murza halusi nostaa erityisen tärkeänä asiana 1.1.2025 alkavan Suomen nelivuotisen puheenjohtajuuskauden Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä Etyjissä.
Etyjin painopisteisiin kuuluu demokratian ja ihmisoikeuksien vaaliminen, ja sodan lopettaminen Ukrainassa on sen asialistan kärjessä.
”Etyj puolustaa kansalaisyhteiskuntaa ja oikeusvaltiota. Järjestöllä on pitkät perinteet Venäjällä”, Kara-Murza muistutti. ”Ja niin paljon kuin Kreml näitä oikeuksia halveksuukin, Venäjä on silti Etyjin jäsen”, hän jatkoi.
Rohkeat venäläiset protestoivat
Navalnaja ja Kara-Murza esiintyivät hyvin yhdessä ja heillä oli selkeästi yhteinen sanoma. Tämä oli yksi vierailun tärkeintä antia. Venäjän oppositiota aiemmin kotimaassaan Venäjällä, nykyään enemmänkin maan ulkopuolella, on arvosteltu siitä, etteivät monet pienet piirit kykene yhdistymään ja toimimaan yhteisten päämäärien saati ihmisten puolesta.
Navalnajan ja Kara-Murzan vierailusta sai vahvasti sen vaikutelman, että yhdistymistä on alkanut tapahtua.
Navalnaja sanoi toivoneensa eniten, että hänen miehensä olisi voinut ollut mukana niiden kuudentoista Venäjältä vapautuneen vangin joukossa, mutta – katsoen ystävällisesti Kara-Murzaa – hänestä on ”hienoa, että Vladimir pääsi vapaaksi”.
Navalnyin myrkyttäminen, vangitseminen, kuukausia kestänyt kiduttaminen ja pahoinpitely kuoliaaksi tekivät Navalnyista kansallissankarin. Eli oppositiopoliitikon murha on saattanut aiheuttaa juuri ne asiat, mitä Kreml on eniten pelännyt. Kremlin takia Navalnyi on vahva esikuva kuolleenakin. Samalla opposition edustajat ovat alkaneet löytää yhä enemmän heitä yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä.
Entä pitäisikö venäläisten protestoida – vai miten hallinto kaadetaan?
”Venäjä on ollut diktatuuri 25 vuotta”, Kara-Murza muistuttaa, ja jatkaa kertoen, ettei diktatuurissa protestoiminen ole sama asia kuin vapaassa maailmassa, vaan paljon vaikeampaa. Ihmisiä ja heidän läheisiään uhataan. ”Protestoiminen Putinia tai sotaa vastaan johtaa parhaimmillaan vain vankeuteen. Pahimmillaan se johtaa kuolemaan.”
Silti Kara-Murza on nähnyt paljon kapinamielialaa kotimaassaan. ”Poliittisia vankeja on satoja. Tai tuhansia. Kymmenet tuhannet osoittivat mieltään sotaa vastaan. Ja vastustus kasvaa koko ajan.”
Vladimir Kara-Murza sanoo ihmetelleensä jopa ihaillen, että edes nuo ihmiset ovat uskaltaneet nousta vastarintaan pelkäämättä poliisia ja vankilaa. ”Siitä Venäjästä minä olen ylpeä”, hän lisää. ”Se ei ole Vladimir Putinin Venäjä. Se on [murhatun oppositiopoliitikko] Boris Nemtsovin Venäjä, tämä on Aleksei Navalnyin Venäjä. Se on Venäjä, jota me kutsumme kodiksi.”
Myrkytysten uhri
Vladimir Kara-Murza on viime vuodet ollut Venäjän tunnetuimpia oppositiopoliitikkoja ja ihmisoikeusaktivisteja.
Kara-Murza tuomittiin Moskovassa huhtikuussa 2022 järjestetyssä näytösoikeudenkäynnissä vankeuteen 25 vuodeksi. Oikeuden sillä kertaa keksimä syy tuomioon oli valtiopetos. Kara-Murza oli hermostuttanut Kremlin, kritisoimalla Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Hänet oli yritetty myrkyttää hengiltä ensin vuonna 2015 – pian hänen kollegansa Boris Nemtsovin murhan jälkeen – ja vuonna 2017 uudestaan.
Vuonna 2015 Kara-Murza jouduttiin vaivuttamaan sairaalassa koomaan myrkytystä hoidettaessa. Hänen munuaisensa olivat pettää kokonaan.
Vankila, jossa Kara-Murzaa pidettiin, on korkeimman turvallisuustason rangaistuslaitos, pahamaineinen IK-6 Siperian Omskissa. Se on rakennettu jo 1700-luvulla.
Tällä hetkellä sinne on poliittisten vankien lisäksi suljettu Venäjän kuuluisimpia ja vaarallisimpia sarjamurhaajia.
”Minä sain 25 vuoden tuomion. Se on enemmän kuin murhasta”, Kara-Murza muistutti.
Ihmisoikeusjärjestöt ympäri maailmaa vetosivat useaan otteeseen Kara-Murzan vapauttamisen puolesta. Monet Venäjän oppositiopolitiikkaa seuraavat pitivät Kara-Murzan mahdollisuuksia selvitä vankilasta elävänä huonompina kuin Aleksei Navalnyin, sillä polyneuropatiaa sairastavan Kara-Murzan terveydentila on ollut erittäin huono vuosikausia. Hänellä on ollut myrkytysten takia pahoja hermovaurioita, joiden takia hänen jaloissaan ei ajoittain ole tuntoa.
Häntä pidettiin paljon eristyssellissä, ja kesällä 2024 hän joutui vankilan sairaalaan. Hänen läheisensä valmistautuivat jo suru-uutisiin, sillä hoidon aikaan vankila katkaisi kaiken yhteydenpidon Kara-Murzan ja ulkomaailman – eli perheen ja asianajajien – välillä.
Toivoa ja valoa
Venäjällä on edelleen tuhansia ihmisiä vankilassa mielenilmaisujen takia.
Toivon vieminen on vankilan kidutuskeinoista tehokkain. Kara-Murza puhuu oman kokemuksensa kautta. ”Vangin, etenkin poliittisen vangin, pahin pelko on jäädä unohduksiin. Antakaa toivoa ja valoa.”
Toimittajat, ihmisoikeusaktivistit ja asiantuntijat ympäri maailmaa voivat vähintään puhua venäläisten vangittujen puolesta, hän vetoaa.
”Ja vaatikaa lisää näitä vankien vaihtoja. Kyse on elämästä ja kuolemasta.”
Hän ei missään nimessä haluaisi, että vaihto-operaatio, jossa hän itse vapautui, jäisi vain yhdeksi poikkeukseksi.
Monista mielipidevangeista hän haluaa nostaa esiin kaksi. Venäjällä tuomittiin sodan vastustamisesta ensimmäisenä Aleksei Gorinov, ja hänen terveydentilansa on erittäin huono. Valkovenäläisestä oppositiopoliitikosta, Maria Kalesnikavasta, kukaan ei ole kuullut mitään yli vuoteen. ”Kalesnikava tapetaan hitaasti Lukašenkan kuolemanleirille”, Kara-Murza pelkää.
”Meidän täytyy tehdä kaikkemme, että he pääsevät vapaaksi.”
Kirjoitus on Voiman Vlast!-sarjaa. Siinä julkaisemme Venäjää, Ukrainaa, Valko-Venäjää ja Kaukasusta sekä alueiden sotaa, konflikteja ja ihmisoikeuksia käsitteleviä juttuja. Sarjan toimittamista on tukenut Alfred Kordelinin säätiö.
