Pääkirjoitus
Voima on vuodesta 1999 ilmestynyt kulttuurilehti. Puoluepoliittisesti sitoutumaton lehti nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Pääkirjoitukset ottavat kantaa ja johdattavat lukijat numeron pariin.
Poliittiset lakot ovat herättäneet kiivasta keskustelua siitä, saavatko ihmiset lakkoilla, mitä se yhteiskunnalle maksaa ja olisiko suorastaan oikein, että kansantalouteen iskevä ammattiyhdistysväen niskoittelu pannaan kuriin lainsäädännöllä.
Helsingin Sanomat puuttui asiaan poikkeuksellisen voimakkaasti 26. helmikuuta julkaistussa pääkirjoituksessaan, joka oli otsikoitu Poliittisten lakkojen rajoittaminen on perusteltua. Tekstissä läksytettiin ammattiliittoja omien valtuuksiensa ylittämisestä ja muistutettiin kansaa alentuvaan sävyyn, että ”jos Petteri Orpon (kok) johtama hallitus vaikuttaa työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistuksissa kovakouraiselta ja oikeistolaiselta, seuraavissa vaaleissa voi valita sitten toisenlaisen eduskunnan”.
Pääkirjoituksessaan Helsingin Sanomat veti parlamentarismin mutkia rajusti suoraksi. Vaaleilla ei valita hallitusta vaan eduskunta, ja viime kevään vaaleissa Marinin edellinen hallituspohja sai enemmän ääniä kuin Orpon hallituspohja.
Lisäksi esitetty käsitys demokratiasta on varsin kapea. Terveeseen ja toimivaan demokratiaan ei kuulu pelkästään se, että käydään uurnilla tietyin määräajoin, otetaan lusikka kauniiseen käteen ja särvitään nöyrästi juuri sitä soppaa, mitä ennen seuraavaa äänestysmahdollisuutta tarjotaan. Terveeseen ja toimivaan demokratiaan kuuluu se, että kansalaisyhteiskunta ottaa kantaa, pitää meteliä, on aktiivinen, ärsyttävä ja niskoittelee, kun tarpeen on.
Newtonin toisen lain mukaan kappaleen liikkeen nopeus ja suunta muuttuvat vain silloin, kun kappaleeseen vaikuttaa jokin ulkopuolinen voima. Ja yhteiskunta se vasta onkin liikkuva kappale.
Yhteiskuntien suuret kehitysaskeleet kuten syrjivän lainsäädännön purku, oikeudenmukainen työlainsäädäntö, tasa-arvoinen avioliittolaki ja naisten oikeudet ovat olleet suurten kansanliikkeiden ansioita. Tavallista on, että pyrkimykset kohti reilumpaa yhteiskuntaa ovat usein ensin aiheuttaneet suurta paheksuntaa.
Kansalaisyhteiskunta toimii sekin fysiikan peruslakien ehdoilla. Newtonin kolmas laki sanoo, että jos jokin kappale vaikuttaa toiseen kappaleeseen, jälkimmäinen kappale vaikuttaa takaisin vastakkaisella voimalla. Eli voima ja vastavoima.
Mutta kuten hyvin tiedetään, harvoin tulee valmista kerralla, ja takapakkia voi tulla aina. Kansalaisoikeusliikkeestä huolimatta esimerkiksi Yhdysvallat on edelleen rasismin läpäisemä, ja samat rakenteet vaikuttavat myös meillä. Naisten oikeuksia aborttiin on rajoitettu niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Suomessa työlainsäädäntöä yritetään rusikoida uuteen, osingoista hyötyviä rahoittajia miellyttävään muotoon.
Siksi liikkeessä pysymisen lisäksi on oltava tarkkana siitä, mihin suuntaan ollaan menossa.
Lopulta pelin ratkaisee massa. Kun sitä on tarpeeksi, kappaleen kuin kappaleen vaikutus on vääjäämätön.
