Arvostelussa Juana Molinan levy Wed 21.
Argentiinalainen yhden naisen yhtye Juana Molina säveltää viiden vuoden tauon jälkeen. Äänimaisemat ovat monipuolistuneet rikkaamman soitinvalikoiman ansiosta: kerroksittaiset luupit, sähkökitarat, voimakkaat bassot, elektroniset soinnut, kekseliäät lyömäsoittimet ja ”lainaäänet” yhdistyvät ennenkuulumattomiksi yhdistelmiksi.
Tähän päälle Juanan laulu, mutina, kuiskaukset ja nasaalit äänensävyt, jotka juuri ja juuri erottuvat. Hän laulaa myös taustakuorossa itselleen ja kohentaa rytmejä hakkaavilla, monotonisilla ja toistuvilla äänillä sekä atmosfäärisillä ääni-improvisaatioilla.
Lyömäsoittimet tekevät musiikista erittäin rytmisen, mutta vain niin kauan kunnes Juana toisin päättää. Levyllä kuulijan korviin kantautuu ilotulituksellista räiskyntää, lähes katedraalista, jylhää kirkkomusiikkia, meditatiivisen futuristisia äänimaailmoja sekä pulssiakohottavaa elokuvamusiikkia. Mutta kuunnelkaapa vielä Las Edades -kappaletta, Juana Molina osaa myös yllättää!
Molina on äänimaailman velho, jonka luomukset ovat kuin ”alitajunnan soundträkki”. Tässä artisti, joka ei muistuta ketään muuta. Hän on ihan oma lajinsa.
Juana Molina: Wed 21. Crammed Discs 2013. 5 tähteä.
Maria-Kaisa Jurva