Valtion eläkerahastolla on miljardisijoitukset veroparatiiseina pidetyissä maissa.
Valtion eläkerahastolla (VER) on lähes 3 miljardin edestä rahastosijoituksia veroparatiiseina pidetyissä maissa, kuten Luxemburgissa, Cayman-saarilla, Guernseyssä, Jerseyssä, Yhdysvaltain Neitsytsaarilla, Brittiläisillä Neitsytsaarilla ja Hollannissa. Yli puolet summasta on sijoitettu Luxemburgiin.
VER on valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva reilun 16 miljardin euron sijoitusrahasto, jonka tuottoja käytetään valtion työntekijöiden eläkkeiden maksamiseen.
Toisin kuin yksityiset eläkelaitokset, VER on kiinteä osa valtiota. Suomen hallitusohjelmassa sanotaan, että ”Suomi toimii eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamiseksi”. Siitä huolimatta valtio hyötyy itse tunnettuihin veroparatiiseihin sijoittamisesta.
Veroparatiiseilla tarkoitetaan maita, jotka houkuttelevat sijoittajia poikkeuksellisen matalilla tai olemattomilla verokannoilla ja joissa sääntely on poikkeuksellinen löyhää.
VERin sijoitusten kohdemaista esimerkiksi Luxemburg, Caymansaaret, Guernsey ja Brittiläiset Neitsytsaaret lasketaan lähes kaikissa listauksissa veroparatiiseiksi, kun taas tulkinnat esimerkiksi Hollannista ja Irlannista vaihtelevat. Kaikki alhaisen verokannan maat eivät välttämättä ole veroparatiiseja.
On epäselvää, kuinka paljon verohyötyä VER sijoituksistaan saa. Toimitusjohtaja Timo Löyttyniemen mukaan suurin osa Luxemburgin-sijoituksista on suunnattu EU-säänneltyihin rahastoihin, joille on määritelty yhteiset säännöt ja verotuskäytännöt.
”Sääntelyn ja sijoitustuottojen verotuksen kannalta on siis aivan sama, sijoitammeko Suomessa vai Luxemburgissa sijaitsevaan rahastoon”, Löyttyniemi sanoo.
Löyttyniemen mukaan VERissä on keskusteltu niin sanottuihin veroparatiiseihin sijoittamisesta jo yli kymmenen vuotta. Hän kertoo, että sijoitukset euroalueen ulkopuolisiin maihin kuten Caymansaarille, Yhdysvaltoihin ja Neitsytsaarille on katsottu välttämättömiksi, sillä näissä maissa tarjotaan sellaisia sijoituspalveluita, joita ei euroalueella saa.
Samoilla linjoilla on VERin hallituksen puheenjohtaja, ministeri Antti Tanskanen.
”Pidämme veroparatiiseihin sijoittamista tietysti negatiivisena asiana, mutta ei sitä voi täysin välttääkään. Luotamme hallituksessa täysin siihen, mitä operatiivinen johto päättää”, Tanskanen sanoo.
Ikäviltä VERin sijoitukset näyttävät etenkin valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) kannalta. Hän on vaatinut yksityisiä eläkeyhtiöitä vetäytymään veroparatiiseista ja todennut, että kaikki veroparatiisit pitäisi sulkea. Urpilainen kieltäytyi Voiman haastattelupyynnöstä.
VERin valvonta ei kuitenkaan kuulu Urpilaisen tehtäviin. VER toimii valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinayksikön alla, ja kyseistä yksikköä johtaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok). Vapaavuori sanoo, että eläkeyhtiöiden ohjeistamisessa on tärkeää olla johdonmukainen, eli jos yksityisiltä eläkeyhtiöiltä vaatii jotain, VERille on esitettävä samat vaatimukset.
Vapaavuori kertoo, ettei hän ole ministerikautensa aikana puuttunut VERin sijoituspolitiikkaan millään tavoin. Pitääkö hän hyväksyttävänä, että hallitus sanoo kitkevänsä kansainvälistä veronkiertoa, mutta hakee itse tuottoja veroparatiiseista?
”Vaikea niitä veroparatiiseja on täysin välttää. En ole perehtynyt tähän kovin tarkkaan, mutta minulla on se käsitys, että VER on ollut muihin eläkeyhtiöihin verrattuna pidättyväinen. Emme ole ministeriössä toistaiseksi katsoneet aiheelliseksi lähteä puuttumaan VERin sijoituksiin.”
_______________
Näkökulma: Mihin Suomi tarvitsee paratiiseja?
Suomen hallitus on hallitusohjelmassa luvannut ”toimia eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamiseksi. Tästä huolimatta hallituksen alaisuudessa toimiva Valtion eläkerahasto (VER) sijoittaa veroparatiiseihin siinä missä muutkin eläkelaitokset. Miksi?
Yksityiset eläkeyhtiöt ja niiden etujärjestö Tela ovat perustelleet veroparatiisisijoituksia sillä, että ne haluavat välttää niin sanotun kaksinkertaisen verotuksen: suomalaiset eläkkeensaajat maksavat veroa eläkkeistään, joten eläkeyhtiöt eivät halua maksaa ulkomaille veroja sijoituksistaan, jotta eläkevarat eivät tulisi verotetuiksi kahteen kertaan. Jos näin kävisi, sijoitustuotot laskisivat ja eläkemaksuja olisi nostettava tai eläkkeitä leikattava.
Valtion eläkerahasto ei voi käyttää samaa perustelua kahdesta syystä: ensinnäkään Valtion eläkerahaston sijoitukset eivät altistu kaksinkertaiselle verotukselle, sillä valtion työntekijöiden eläkkeistä perityt verot palautuvat takaisin valtiolle itselleen.
Toinen syy on se, että valtiolla on veronkanto-oikeus ja mahdollisuus rahoittaa menojaan ottamalla velkaa. Valtion ei tarvitse nostaa eläkemaksuja tai leikata eläkkeitä, sillä se pystyy nostamaan veroja ja rahoittamaan eläkemenoja velkarahalla.
VER ei olekaan varsinainen eläkelaitos, vaan velkavipuun perustuva sijoitusrahasto: sen sijaan, että valtio ottaisi aina tarvitsemansa määrän velkarahaa eläkkeiden maksamiseen, se on ottanut ”ylimääräistä” halpaa lainaa ja sijoittanut sen VERin kautta eteenpäin.
Koska VERin sijoitustuotto on ylittänyt Suomen valtionvelan koron, valtio on tehnyt vivuttamalla voittoa. Riittävän sijoitustuoton saavuttamista on helpottanut veroparatiisimaissa toimiviin rahastoihin sijoittaminen.
Toimitusjohtaja Timo Löyttyniemen mukaan VER alkoi sijoittaa euroalueen ulkopuolelle vasta kaksi vuotta sitten. Päätöksen taustalla lienee ollut Euroopan talouskasvun takeltelu. Sijoitusriskejä on hillitty hajauttamalla osa varoista rahastojen kautta ympäri maailmaa.
On siis huomattava, että kun VER on sijoittanut veroparatiiseihin, suomalaisten verorahat eivät ole kadonneet vaan päinvastoin: pitkällä aikavälillä veroparatiisisijoitukset ovat säästäneet suomalaisten verorahoja.
Asian kääntöpuoli on se, että valtio toimii omien julkilausuttujen periaatteidensa vastaisesti. Paras keino kansainvälisten veroparatiisien sulkemiseksi tuskin on niihin sijoittaminen.
Teemu Muhonen
Teemu Muhonen