Henkilökohtaista
Henkilökohtaista-blogin kirjoittajat ovat elämän asiantuntijoita: he tutkivat muun muassa elämäntapoja, tyyliä, työtä, musiikkia ja perhettä. Henkilökohtainen on poliittista.
Teksti Taru Torikka
Milloin leggingsit voi hyväksyä?
Minulla on viha-rakkaussuhde leggingseihin. Toisaalta katukuvan jo viidettä vuotta täyttävä nuorten naisten mekko ja trikoot -univormu ärsyttää, vaikka ymmärränkin sen helppouden ja mukavuuden. Tiesihän jo Mikko Alatalo, että ”onhan se halpa ja onhan se lämmin”. Kuitenkin, eikö jalkoihin voisi välillä kiskoa jotain kiinnostavampaa kuin saumattoman pötkäleen trikoota? Lisäraivoa herättää kalsonkien markkinointi: polyamidista valmistetut puntit eivät vaan voi millään ilveellä olla ”leather leggings”. Nehän ovat jumppatrikoot suoraan Annan Aerobic -kasetin kannesta vuodelta 1984.
Taas toisaalta, ihailen mielikuvituksellista ”leg wearia” Queen Michellen tapaan kerrostettuna. Vaikken ikinä itse pukisi (enää) jalkaani pvc:tä, salaa haaveilen ruotsalaismerkki Acnen älyttömistä muovileggingseistä.
Muotijutut kulkevat ketjuissa ja kehissä. Uusimman suosikkimatkittavani, suomalaisen The Door In My Wardrobe -blogin Kamicha innostui Acnen läpinäkyvistä leggareista, ja teki helpommin lähestyttävät tyllipöksyt. Ompelukoneelle ehtimistä odotellessa kopioin Kamichan toisen idean ja palmikoin kulahtaneimmat trikooleggingsini.
Tarkemmat ohjeet löytyvät täältä. Minun versiossani taiteltiin puntit vastakkain, sivusaumat lahkeen keskelle, leikattiin tekstiilisaksilla lahkeen etuosaan viillot melkein sivusaumoihin saakka, ja punottiin repaleet peruskoulun eka syksynä opetetulla sormivirkkaustekniikalla.
Aikaa kului viisi minuuttia, ja tulos on yllättävänkin topakka. Suosittelen ihmisille, jotka haluavat olla pikkuisen raisuja, mutta inhoavat liian selkeitä bondage- tai goottityyliviittailuja.
