Henkilökohtaista
Henkilökohtaista-blogin kirjoittajat ovat elämän asiantuntijoita: he tutkivat muun muassa elämäntapoja, tyyliä, työtä, musiikkia ja perhettä. Henkilökohtainen on poliittista.
Teksti Kari Tuhkanen
Jos joulua on vietettävä, kotikutoinen on paras.
Lapsena tähän aikaan vuodesta väsättiin joulukoristeita. Nyt haastattelen naapureita ja vaikuttaa siltä, että suurin osa lähtee jouluksi johonkin lämpimään. Uutisissa puhutaan vain talouden taantumasta ja terrori-iskuista, lentokenttien valtauksista ja kaikesta ikävästä. Minä pysyn visusti Suomessa.
Moni on jo luopunut joulusta, ja ihmisiä eroaa kirkosta kasvavana virtana. En oikeastaan ihmettele yhtään. Naapurin Viivi-vauva tuntuu jotenkin todellisemmalta kuin 2000 vuotta sitten elänyt Jesse-vauva. Joulun skippaaminen säästää rahaa ja välttää monta perheriitaa.
No, jos sitä joulua on pakko viettää, niin pitäisi keksiä sitten sellaista yhteistä tekemistä, ettei joutaisi tappelemaan. Yhteiset seurapelit oli ainakin minun lapsuudessa suosittuja. Mutta onko nykyään enää mitään sellaisia seurapelejä, joita kaikki perheenjäsenet osaisivat pelata tai suostuisivat yhdessä pelaamaan? Muistan eräänkin kerran, kun joulun suurimmat riidat syttyivät huijausyrityksistä ja sääntöjen tulkinnasta.
Mutta palataan niihin joulukoristeisiin. Tämä nimittäin toimii minimalistisemmassakin joulunvietossa.
Otetaan mikä tahansa risukerä, pajupallo tai vaikka vanha sählypallo. Katkotaan kuusesta sopivan kokoisia oksia ja työnnetään palloon tasaisesti joka puolelle. Näin saadaan kuusen tuoksua sisälle, mutta ei menetetä lattia pinta-alaa, sillä koristeen voi panna roikkumaan katosta tai vaikka ikkunanpielestä. Samainen pallo toimii myös ulkona. Oksiin voi sitten halutessaan kiinnittää vaikka jouluvalot tai pelkän punaisen nauhan. Pallosta saa pitkäikäisen kun sulloo sen sisään superlonia tai kukkakaupoista saatavaa kukka-asetelmiin tarkoitettua sientä, joka sitoo vettä. Kastelee sitten vain suihkupullolla tai uittaa välillä koko pallon vaikka lavuaariin – sähkölaitteet tietysti irti ennen uittamista. Jos haluaa varmistaa, ettei tule havunneulasia lattialle, niin kuusipallon voi aina suihkuttaa vaikka hiuslakalla. Mutta sen minkä siisteydessä voittaa, menettää tuoksussa.
Itse tehdyistä lahjoista ja koristeista saattaa tulla nuorille pariskunnille erityisen merkityksellisiä, varsinkin kun koristeita väsää lasten kanssa yhdessä. Monesta kuusenkoristeesta ei pääse eroon aikuisenakaan vaikka haluaisi. Jotain hassua siinä on, kun ne kamalat itse tehdyt tontut ja lippunauhat on vain pakko ängetä sinne muuten niin trendikkääseen ja sävysävyiseen joulukuuseen.
Muutama torttu, pipari tai mausteinen kuivakakku on mieluinen lahja, eikä maksa paljon. Minä aion kiikuttaa niitä joulukuusipalloja kaupunkilaisystävilleni tänä jouluna. Jos eivät kestä havunneulasia, niin pankoot vahingon kiertämään tai kantakoot roskiin.
Havuntuoksuista joulunodotusta kaikille.
