Sääasema
Sääasema tarjoaa ilmastouutisia ja ympäristöanalyysiä Fifin asiantuntijoilta.
Teksti Maria Haanpää
Ilmastouutisia 25.–31.10.
Venäjällä koettiin kesällä 2010 ennätyksellinen helleaalto, joka saatiin tuta niin sikäläisillä viljapelloilla kuin moskovalaisilla ruumishuoneillakin. Kuumuuteen liittyi kuivuus, ja metsäpalot savusivat laajalla alueella Venäjän länsiosissa.
Ilmastonmuutoksen yhteyttä noihin tapahtumiin on sittemmin pyritty arvioimaan useaan otteeseen. Tuoreimmat tulokset on nyt saatu saksalaisen Potsdam-instituutin tutkimusryhmältä, joka analysoi säätilastoja uudella tavalla. Heidän mukaansa Moskovan seudun helleaalto oli 80 prosentin todennäköisyydellä seurausta pidemmän aikavälin ilmaston lämpenemisestä eikä lyhyemmän aikavälin luonnollisesta ilmastonvaihtelusta.
Potsdamilaiset laskivat myös, että heinäkuun keskilämpötilat ovat nousseet Moskovan ympäristössä huomattavasti vuosina 1979–2009. Havaittu 1,4 celsiusasteen lämpeneminen on koko maailmaan verrattuna yli kaksinkertainen.
Tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä. Siitä kirjoittivat Climate Progress, Mongabay.com ja Bellona. Tutkijat itse kirjoittivat aiheesta lisää RealClimate-blogissa.
Epätavallisesta kuivuudesta on kärsitty viime aikoina myös Välimeren ympäristössä. Peräti kymmenen kahdestatoista kuivimmasta talvesta on koettu siellä viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Nämä sadetilastot alkavat vuodesta 1902. Yhdysvaltain Noaa on nyt tutkinut asiaa, ja heidän mukaansa ilmaston luonnollinen vaihtelu ei riitä yksinään selittämään Välimeren alueen talvien viimeaikaista kuivumista.
Välimeren alueella suurin osa koko vuoden sateista saadaan talvella. Tutkimukseen osallistuneen Martin Hoerlingin mukaan nyt havaittu sateisuuden väheneminen on juuri sen kuivumisen alkua, jota ilmastomallit ovat ennustaneet tapahtuvaksi Välimeren alueella. Tämä on huono uutinen varsinkin siellä, missä vesipulasta kärsitään jo nyt.
Noaan tutkijoiden mukaan näyttää siltä, että Välimeren seudun talvien kuivuminen on suoraan riippuvainen valtamerten pintalämpötiloista, jotka ovat nousseet etenkin trooppisella vyöhykkeellä.
Vuosien 1971–2010 talvisademäärän poikkeama pidemmän aikavälin (1902–2010) keskiarvosta. Kartan vihreät sävyt kuvastavat keskimääräistä suurempaa sademäärää. Keskimääräistä pienempi sademäärä on merkitty sävyillä keltaisesta punaiseen. Asteikon punaisessa ääripäässä talvinen sademäärä on yli kuusikymmentä millimetriä keskiarvon alapuolella. (Kartta: Noaa)
Tutkimus Välimeren talvisateiden vähenemisestä julkaistiin Journal of Climate -lehdessä. Siitä uutisoi Climate Progress.
Valtamerten lämpenemisen vaikutus tuntuu myös Australian meriekosysteemeissä. Sikäläiset merialueet ovat lämmenneet nopeasti viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. 1940-luvulta alkaen kerätyt makrolevänäytteet osoittavat nyt, että temperaattisen eli lauhkean merialueen australialaiset makrolevälajit ovat vetäytyneet kohti viileämpiä vesiä, kauemmas päiväntasaajalta.
Tutkimuksessa käytiin läpi yli kaksikymmentätuhatta herbaarioihin tallennettua makrolevänäytettä. Kohteena olivat kaikki levälajit, joista vain oli kerätty riittävästi näytteitä Australiasta.
Levänäytteistä selvisi, että länsirannikolla eli Intian valtameren puolella levinneisyysalueet ovat siirtyneet keskimäärin 50 kilometriä etelämmäs. Itärannikolla eli Tyynenmeren puolella merivesi on lämmennyt enemmän ja levätkin ovat siirtyneet pidemmälle, keskimäärin 200 kilometriä etelään.
Meriveden jatkuva lämpeneminen voi johtaa siihen, että vuoteen 2070 mennessä Australian mannerjalusta loppuu kesken – ainakin temperaattisten makrolevien näkökulmasta – eikä levillä ole enää paikkaa minne siirtyä etelärannikolta vielä kauemmaksi etelään. Sukupuutto uhkaa silloin ehkä jopa neljäsosaa Australian lauhkean vyöhykkeen kotoperäisistä makrolevälajeista. Vaarassa ovat myös muut merieliöt, jotka ovat riippuvaisia näistä levistä.
Sukellus ”meren puiden” sekaan. Tämäntapaisten makro- eli suurlevien vallitsemia kelppimetsiä on Australiankin mannerjalustan alueella – ainakin toistaiseksi. (Kuva: king damus/Creative Commons)
Levätutkimus julkaistiin Current Biology -lehdessä, ja siitä uutisoi ABC.
