Badun & Suomipoikien suomihumppareggae soi rakkauden puolesta.
Badu Ndjai ja Timo Eränkö saapuvat treeneistä Kurvin William K:hon, jossa Eränkö kertoo usein miettivänsä sanoituksia.
Hän sanoitti myös Tule markka takaisin -sinkun, jonka ympärille syntyi viiden hengen orkesteri. Ei niin svengaava nimiehdotus Badu ja rasistit kääntyi muotoon Badu ja Suomipojat.
Tuottaja Hannu Leiden bongasi alunperin thaimaalaisen bändin reggaerallin. Hänen mielestään vain Badu Ndjai pystyi tulkitsemaan tämän maailmanmusiikin cocktailin oikein.
”Sanoitus sai alkunsa näystä ajoilta, jolloin markka oli olemassa eikä Suomessa ollut miljoonaa köyhää. Ajoitus on kuitenkin sattumaa, sanoitus ei syntynyt tilaustyönä perussuomalaisia ajatellen”, Eränkö kertoo.
Tule markka takaisin on kaipuulaulu vanhoille hyville ajoille sekä kritiikki rakkaudettomuutta ja elämän tuhlausta vastaan. Pääosin suhtautuminen on ollut ”valtavan positiivista”, eli bändin rakkauden ja solidaarisuuden sanomalle riittää kysyntää – muttei aina.
”Yksi suomalainen suuttui minulle kuullessaan biisin. Hänelle se oli kuin Timo Soinin puheesta”, Ndjai nauraa. Eikä biisiä juuri kuule radiossa, sillä sen voisi ajatella olevan persujen kansallislaulu. Vain Radio Helsingissä ja Vegassa on uskallettu fiilistellä markkaa.
”Radiossa soitetaan vaarattomampaa musiikkia, mutta itse kukin voi katsoa biisin videon Youtubesta ja päätellä, onko kyseessä perussuomalaisten puheenvuoro”, Eränkö vinkkaa.
Ndjaita eivät persut haittaa.
”Minulle on ihan sama ketkä ovat vallassa. Kaikki me olemme suomalaisia, ja ongelmia riitti kyllä ennen persujakin. En ole heidän kanssaan samaa mieltä, paitsi talousasioista, mutta kunnioitan, että he sanovat suoraan mitä ajattelevat.”
Badu Ndjai on asunut Suomessa lähes 30 vuotta, ja hänen on ainakin vähän ikävä markka-aikaa.
”Tiedän, mistä puhun. Vuonna 1983 Helsingissä riitti keikkoja. Iiro Viinanen, lama ja 22 prosentin arvonlisävero saivat aikaan, etteivät ravintolat enää pystyneet tarjoamaan keikkoja. Ja euron myötä kaikesta tuli kuusi kertaa kalliimpaa.”
”Ihmiset tekevät harakirin kannattaessaan markkinaliberalismia. Kun tulin Suomeen täällä ei tehty vain töitä, oli paljon rennompaa. Nyt ihmisiä manipuloidaan ja pelotellaan.”
”Emme silti ole kateellisia rikkaille, koska olemme henkisesti perkeleen rikkaita”, Eränkö huikkaa väliin.
”En haluaisi olla rikas vaan tehdä hittejä”, Ndjai komppaa.
Kotimaassaan Senegalissa mbalax-poppiin erikoistunut Ndjai johtikin suosittua Etoile de Dakar -yhtyettä. Hän myös sävelsi bändin solistin Youssou n’Dourin ensimmäisen, osuvasti nimetyn hitin Xaalis, Raha.
Mutta miten on, tuleeko markka takaisin?
”Se on toissijaista. Mutta jos euro kaatuu, otamme Badun kanssa vastuun maailmantalouden suistumisesta raiteiltaan.”
”On mahdollista, että markka tulee joku päivä takaisin”, Ndjai myötäilee.
Kaksikko on varautunut, sillä molemmat vetävät lompakoistaan esiin markat. Ndjain markan seteli on vuodelta 1963, Eränkö säilöö modernimpaa vuosikertaa. Ndjailta löytyy myös simpukankuori, jota on käytetty maksuvälineenä Senegalissa.
Markkoja tai ei, Badu ja Suomipojat uskoo musiikin maailmaa parantavaan voimaan.
”Nousussa on väkevä sanoittaja- ja lauluntekijäsukupolvi. Nuorisolla on hyviä räppejä ja todellista kyrpää, jollaista ei ole nähty pitkään aikaan.”
”Mutta päitä pitää pudota ennen kuin asiat muuttuvat. Rakkaus ratkaisee. Toivon ettei ihmisiä enää kurjistettaisi, sillä eihän maa pysty innovoimaan, jos osa porukasta kärsii”, Eränkö pohtii.
Ainakin bändin sisällä lämpöä tuntuu riittävän. Eränkö tutustui Ndjaihin 27 vuotta sitten bändinsä Lapinlahden lintujen keikalla Vanhalla.
”Badu on suurisydäminen mies ja arka taiteilija. Hän tekee juttuja, joita moni ei uskaltaisi. Hän on varmasti saanut monesti turpaansa, muttei vihaa ketään”, Eränkö ylistää kollegaansa. ”Senegalin Kristiina Halkola.”
”Mieluummin Tapio Rautavaara”, Ndjai korjaa. Suomessa hän on soittanut muun muassa Avanti!n ja Eppu Normaalin kanssa.
Nyt Badu ja Suomipojat tekee kesällä julkaistavaa albumia, jolta löytyy Ndjain senegalilainen sovitus Säkkijärven polkkaan sekä Timon sanoittama Pomot on mulkkuja aina.
Ovatko?
”Kaikki! Kokemuksesta.”
Ndjai siistii ystävän puheita ja vakuuttaa olevansa hyväkäytöksisempi.
”Ihmiset eivät tykkää, jos ulkomaalainen kiroilee heidän kielellään. En siis juo, polta, syö lihaa enkä kiroile – enää. Suomen presidenttinä kieltäisin ensimmäiseksi makkaran.”
Onko bändillä muita tulevaisuudensuunnitelmia?
”Jatkamme maailmanparannusta ja taivaanrannan maalausta. Suomihumppareggae hyökkäävin sanoituksin ei kuole”, Eränkö vakuuttaa.
_______________
Tuu tuu tuu markka takaisin
san. Timo Eränkö
Tuu tuu tuu takaisin
Suomen markka suloisin
tuu tuu tuu takaisin
mummon markka makehin
Suomen markka tule takaisin
lapsill uudet kengät jakaisin
ennen markal sai saunalenkin
nyt vievät senkin viime sentin
Suomen markka tule takaisin
töitä paiskittais lailla isin
sais vanhus timmit tekohampaat
euroeliitin pois ajais uhrilampaat
Tuu tuu tuu takaisin
Suomen markka suloisin
tuu tuu tuu takaisin
mummon markka makehin
Suomen markka tule takaisin
miks vierait velkoja mä maksaisin
sitten maljat yhteen kilautetaan
hyvinvointivaltio kun palautetaan
Suomen markka tule takaisin
isänmaamme syli ihanaisin
niityt hellät meille heilimöi
kuka Suomen ulkomaille möi
Tuu tuu tuu takaisin
Suomen markka suloisin
tuu tuu tuu takaisin
mummon markka makehin
Anna-Sofia Joro
