Suomessa syötävästä kotimaisesta kalasta lähes puolet on vapaa-ajankalastajien pyytämää.

Villit kalat itsessään aiheuttavat hyvin vähän ilmastopäästöjä: ne eivät märehdi eikä niitä ruokita. Ne olisivat olemassa, vaikka ihmiset eivät niitä söisikään. Kalastuksen ilmastokuormitus syntyy kalastusaluksen polttoaineesta ja kylmäkuljetuksista, ja se vaihtelee suuresti.

Kalastaja Pentti Linkolan verkolla ja soutaen pyytämät kalat ovat hiilijalanjäljettömiä. Isolla moottoriveneellä ajeleva jättikalojen urheilukalastaja tai Pohjanmereltä katkarapuja pyytävä alus puolestaan aiheuttavat saaliilleen useiden kilojen päästötaakan.

Kotimaisista järvistä ja meristä kalastetut ahvenet, hauet, kuhat, särjet, silakat, mateet, muikut ja lahnat ovat kestävää ruokaa, sillä niiden kantoja ei uhkaa ylikalastus. Niiden kalastaminen on jopa hyväksi ympäristölle, sillä kalojen mukana vesistä poistuu rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia.

Kalanviljely on kuitenkin eläintuotantoa siinä missä broilerien tai porsaidenkin kasvattaminen. Sekä Norjan lohen että kasvatetun lohen tuottaminen aiheuttaa ilmastopäästöjä saman verran kuin broilerin kasvatus.

Kalanviljely aiheuttaa myös paikallisia typpi- ja fosforipäästöjä, jotka rehevöittävät vesistöjä. Fosforia tulee etenkin pikkukaloista valmistetusta kalanrehusta, joka tuodaan yleensä ulkomailta. Typpeä kerääntyy pohjasedimenttiin kalojen ulosteista ja syömättä jääneestä rehusta.

Suomalaisessa kaupassa on lohen lisäksi kasvatettua siikaa, nieriää tai taimenta, mutta yhä useammin voi bongata toisella puolen maailmaa kasvatettua kalaa, kuten vietnamilaista pangasiusta tai afrikkalaista voikalaa. Ne ovat yleisiä myös suurkeittiöiden ja ravintoloiden listoilla.

Kysy siis tarjoilijalta, mistä ruokalistan kala tulee. Usein tarjoilija ei osaa vastata, mutta kysymykset ohjaavat ravintoloita paremman kalan hankintaan.

Vuonna 2006 Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan maailman kalakannat romahtavat alle 50 vuodessa, jos kalastusta jatketaan nykyiseen malliin. WWF:n julkaisemasta kalaoppaasta saat lisää tietoa kalalajien uhanalaisuudesta. Sen saa myös lompakkoon mahtuvana lehtisenä.

Monien kotimaisten järvi- ja merikalojen kannat kestäisivät runsaampaakin kalastusta. Älä osta siikaa säkissä vaan kysy kaupassa ja ravintolassa, mistä kalat tulevat.

_______________

Temakisushi ohrasta kuudelle

Temakisushi on tee se itse -ruokaa. Kukin syöjä rullaa pöydässä makunsa mukaan merileväarkin sisään kalaa ja kasviksia. Suomalaiset kalat sopivat hyvin sushiin. Poikkeuksia ovat hauki, made, ahven, kiiski ja mahdollisesti kuha, joista voi saada lapamadon.

10 nori-arkkia

3 dl rikottuja ohrasuurimoita

½ dl riisiviinaetikkaa

2 rkl sokeria

1 tl suolaa

1 avokado

1 puska mitsuna-salaattia tai muita salaatinlehtiä

1 porkkana

puolikas kurkku

2 dl mungpavun tai sinimailasen ituja

250 g tofua

50 g siitakesieniä

1½ dl kuorittuja maapähkinöitä tai suolapähkinöitä

½ dl vaaleaa misotahnaa

wasabia, soijakastiketta ja gari-inkivääriä tarjoiluun

1. Keitä rikottu ohra kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan, yleensä noin 20 minuuttia. Kiehauta pienessä kattilassa puoli desiä vettä, riisiviinaetikka, sokeri ja suola. Kääntele seos ohran joukkoon ja jäähdytä.

2. Leikkaa kalat, avokado, kurkku, porkkanat ja tofu ohuiksi suikaleiksi. Halkaise tai viipaloi sienet. Revi salaatinlehdet pienemmiksi, jos tarpeen.

3. Sekoita pähkinät ja misotahna keskenään. Jos käytät suolapähkinöitä, huuhtele ensin suola pois. Jos haluat tahnasta juoksevampaa, lisää tilkka vettä.

4. Leikkaa noriarkit saksilla neljään osaan: leikkaa ensin arkki poikittain puoliksi ja syntynyt suorakulmio vielä puoliksi.

5. Aseta ainekset kauniisti tarjolle. Kata jokaiselle pieni soija-astia.

6. Kukin ruokailija kokoaa oman rullansa: avoimelle arkille laitetaan ensin ohut kerros ohraa ja sitten muita täytteiltä. Arkki kannattaa täyttää vinottain kulmasta kulmaan. Rullaa kastetaan soijakastikkeen ja wasabitahnan sekoitukseen. Eri makuisten rullien välillä makuja tasataan syömällä pala gari-inkivääriä.

Raaka-aineiden hiilijalanjälki: 2,88 kg CO2e/kg. Valmistuksen hiilijalanjälki: 0,07 kg CO2e/kg. Yhden annoksen jalanjälki on 0,49 kg CO2e/kg.

Tutki lisää: www.wwf.fi/kalaopas

Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, Saija-Riitta Sadeoja ja Anna Talasniemi: Kausiruokaa herkuttelijoille & ilmastonystäville. Teos 2011. 276 s.

Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, Saija-Riitta Sadeoja & Anna Talasniemi