Arvostelussa French Filmsin levy Imaginary Future.

French Films -yhtyettä pidettiin yhtenä Suomen lupaavimmista bändeistä Helsingin Sanomien kriitikkoäänestyksessä, eikä suotta. Albumi Imaginary future on ennen kaikkea nautiskeltavaksi tehty. Vokalisti Johannes Leppäsen kumea ääni kaikuu läpi naivistisien päiväunien ja rumaa realismia kourivien lyriikoiden samalla kun kitarat helisevät hyväntuulista poppia. Se, mikä yhtyeeltä vielä tuntuu uupuvan omana tavaramerkkinä, korvaantuu innolla, joka soitosta välittyy.

French Films alkoi alun perin bändin solistin Johannes Leppäsen sooloprojektina: hän jätti lukion kesken panostaakseen musiikintekoon. Päätös tuntuu kantavan.

Jos jotakin kriittistäkin olisi sanottava, niin yhdeltä istumalta levyä läpi kuunnellessa kokonaisuus vaikuttaa hieman tasaiselta. Toisaalta kyseessä on sen verran tuore bändi, ettei sillä välttämättä ole vielä kovinkaan monia hiottuja kappaleita, joista rakentaa albumia kokonaisuutena. Toivottavasti bändi ei menetä itseään ja hieman rosoista saundiaan tulevilla levyillä.

French Films: Imaginary Future. Gaea Records 2011. Viisi tähteä.

Henri Salonen