DJ Shadow toi vuonna 1996 sämple-pohjaisen instrumentaalihiphopin suuren yleisön tietoisuuteen.
DJ Shadow toi vuonna 1996 sämple-pohjaisen instrumentaalihiphopin suuren yleisön tietoisuuteen Endroducing-levyllään. Shadow, oikealta nimeltään Josh Davis, ei soittanut levyllä instrumentteja perinteisessä mielessä, vaan koosti levyn vanhoista kappaleista ja elokuvista lainaamistaan katkelmista eli sämpleistä. Lopputulos oli mullistava äänikollaasi, joka koetteli sämplejä jo pidempään hyödyntäneen hiphop-genren rajoja.
Sittemmin Endroducing on myynyt jotain tsiljoona kappaletta ja se on sisällytetty lukuisten musiikkilehtien ”paras levy evöh” -listoille. Vuonna 2001 levy pääsi Guinnessin ennätystenkirjaan ensimmäisenä kokonaan sämpleistä koostuvana levynä.
Shadow jatkoi sämplepohjaisella linjalla vielä vuonna 2002 ilmestyneellä The Private Press -levyllään, mutta sitten tapahtui muutos. Vuoden 2006 Outsider esittelin Davisin, joka oli kerännyt ympärilleen kasan muusikoita, joiden soittamien kappaleiden tyylilajit vaihtelivat rokista räppiin.
The Outsider sai ristiriitaisen vastaanoton, eivätkä kaikki suinkaan ylistäneet taiteilijaa rohkeasta irtiotosta. Kiinnostava kysymys on se, että miksi tämä irtiotto tapahtui.
Mikäli kyse oli – kuten hän itse tuolloin kertoi – itsensä toistamiseen kyllästyneen muusikon taiteellisesta valinnasta, on pakko nostaa hattua rohkeudelle. Mikäli kyse taas oli siitä, että Shadow kaipasi tunnustusta ”oikeana” muusikkona, voi olla vähän pettynyt.
Huonoin vaihtoehto on se, että levy-yhtiöt ja kappaleiden käyttöoikeuksia vahtaavat yhtiöt ovat tehneet sämplejen clearaamisesta, eli oikeuksien hankkimisesta, niin vaikeaa ja kallista, että sämpläämällä tehtyä musiikkia ei yksinkertaisesti enää kannata tehdä. Jos Shadow on hylännyt musiikillisen ja taiteellisen kultakaivoksen teollisuuden perseilyn takia, saisi koko ala katsoa peiliin ja hartaasti.
Yleisessä tiedossa on, että useat muut artistit ovat taipuneet samaisten haasteiden edessä ja antaneet periksi. Varmaa on myös se, että Endroducingia ei tänä päivänä kovinkaan helposti julkaistuksi saisi. On sitten jäänyt muusikoilta ja levy-yhtiöiltä nekin myyntitulot saamatta, ahneuksissaan on syöty lypsylehmä.
Shadow’n uusi The Less You Know, The Better -levy on osittainen askel takaisin vanhaa tyyliä kohden. Silläkin on toki perinteisiä muusikoiden soittamia kappaleita, mutta instruvetoisten biisien määrä on kasvanut edellislevystä. Silti miehen alkupään tuotannon kerroksellisuus ja loputtomista sämpleistä koostuneet sävelkudelmat loistavat poissaolollaan. Liekö sitten merkki niistä juridisista haasteista.
Jari Tamminen