Arvostelussa David Lynchin levy Crazy Clown Time.

Renessanssimies David Lynch on poikkeuksellinen taiteilija: kaikki hänen duuninsa ovat kiinnostavia. Eivät aina loistavia – mieleen tulee tässä nyt Dyyni – mutta aina kiinnostavia.

Lynchin muusikonura on kuitenkin ja tietenkin jäänyt elokuvien varjoon. Omien leffojensa ääniraitojen lisäksi Lynch on toteuttanut myös itsenäisiä musiikkiprojekteja. Loppuvuodesta 2011 ilmestyi kaksi levyä, joiden maestrona hän hääräilee.

Laulaja Chrysta Bellille tuotettu This Train on näistä eheämpi. Tämän femme fatalen laulama ja huokailema levy sopisi soimaan Twin Peaksin maailmaan, erityisesti sinne One Eyed Jacks -kasino-bordelliin.

Crazy Clown Time puolestaan on hajanainen tapaus, joka poukkoilee vocoder-popista kummitustalobluesiin. Sanoittamansa kappaleet Lynch lähinnä lausuu, ei laula. Kaikuja ja muita efektejä hyödynnetään vokaaliosuuksissa runsaasti, ja ne luovat vinksahtaneen tunnelman. Ensikuuntelulla Crazy Clown Timen pop-sävyt pääsivät yllättämään, mutta mitä muutakaan Lynchiltä kannattaa odottaa. Yllätykset ovat hänen tavaramerkkinsä.

David Lynch: Crazy Clown Time. Sunday Best Recordings 2011.
Chrysta Bell: This Train Produced by David Lynch. La Rose Noire 2011. Neljä/viisi tähteä.

Jari Tamminen