Rautavalaiset rakensivat oman verkon.

Kun palvelut keskittyvät ja karkaavat kyliltä, ratkaisuksi on ehdotettu sähköistä palvelua.

Visioissa joka mökin asukki voi internetissä hankkia junaliput, hoitaa pankkiasiat ja rupatella kilometrien päässä vastaanottoa pitävän lääkärin kanssa. Edellytyksenä on toimiva nettiyhteys.

Vanhasen hallituksen lanseeraama laajakaistahanke lupaa syrjäisempien seutujen verkkojen rakentamiseen jopa 66 prosenttia julkista tukea. Silti suuret operaattorit eivät ole innostuneet tietoliikenneyhteyksien rakentamisesta maaseudulle.

Rautavaaralla, 2 000 asukkaan kunnassa Pohjois-Savossa päätettiin hoitaa palvelut kuntoon omalla mallilla.

Asukkaat järkeilivät, että vaikka jokin yhtiö sitoutuisikin rakentamaan toimivat nettiyhteydet kuntaan, palvelu tulisi kalliiksi.

”Päätimme rakentaa oman verkon pidemmällä maksuajalla. Jäsenet maksavat liittymästä muutaman kymmenen euroa kuukaudessa kuuden vuoden ajan. Näin liittymän hankinta- ja käyttöhinnat pysyvät kohtuullisina kaikille”, Rautavaaran talous- ja kehittämisjohtaja Janne Tervo sanoo.

Kuntamaailmassa on sitkeästi elänyt käsitys, että osuuskuntien lainojen takaaminen olisi kilpailulainsäädännön vastaista.

Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi keväällä 2011, että kunnan myöntämä takuu osuuskuntien lainoille ei uhkaa kilpailuneutraliteettia.

Kunta ei voi myydä asukkaiden omistamaa verkkoa suhteellisen pienen joukon päätöksellä. Myöskään operaattori ei voi tulla purkamaan yhteyksiä pois yksipuolisella ilmoituksella.

”Yhteisöomistus on yksityisyrittäjyyttä neutraalimpaa. Useimmat ymmärtävät, että osuuskuntamallilla rakennetaan yhteistä hyvää”, Tervo tiivistää.

Hanna Moilanen