Abraham Lincoln – Vampire Hunter on Yhdysvaltain sisällissodan aikaisen presidentin salaisiin (ja toki fiktiivisiin) päiväkirjoihin pohjautuva teos, joka sotkee aikalaiskuvauksen, suurmieselämäkerran ja vampyyritarinan.

Abraham Lincoln – Vampire Hunter on Yhdysvaltain sisällissodan aikaisen presidentin salaisiin (ja toki fiktiivisiin) päiväkirjoihin pohjautuva teos, joka sotkee aikalaiskuvauksen, suurmieselämäkerran ja vampyyritarinan.

Grahame-Smith on onnistunut kutomaan vampyyrien metsästämiset saumattomattomasti yhteen Lincolnin tunnettujen elämänvaiheiden kanssa.

Vaikka ensikuulemalta kirjan konsepti on pähkähullu, eivät vampyyrit symboliikan tasolla ihan hirveän kauaksi orjakaupasta ja -isännistä putoa. Todellisuus ja fantasia sulautuvat yhdeksi vampyyrien tekemisten paljastuessa ratkaisevaksi tekijäksi sisällissodan takana: suuri ihmispopulaatio, jonka perään kukaan ei suuremmin kysele, on looginen tavoite verta janoaville yön lapsille.

Vaikka kirjan nimi saattaa johtaa monien ajatukset toimintarymistelyyn, on painopiste enemmänkin henkilökuvissa ja politikoinnissa. Pelkään, että heinäkuussa ensi-iltaan tulevassa filmatisoinnissa toiminnallisuus on hieman suuremmassa roolissa, tai ainakin trailerit tähän viittaavat. Lukekaa siis mieluummin kirja, se on genrehelmi.

Seth Grahame-Smith: Abraham Lincoln – Vampire Hunter. Grand Central Publishing 2010. 336 s.

Elokuvan ensi-ilta 3. elokuuta.

Jari Tamminen