Aloittelevien kirjailijoiden Osuuskumma julkaisee kaupallista scifiä & fantasiaa.
Meistä huomaa, että olemme taiteellinen yhteisö”, Saara Henriksson sanoo ja jatkaa: ”Välillä kuohuu, mutta kaikki tietävät sen.”
Osuuskunta Osuuskumma julkaisee jäsentensä tuotoksia. Tuloja ei odoteta aikoihin, mutta osuuskunta mahdollistaa liiketoiminnan.
”On tyhmää lähteä kikkailemaan verotonta kirjamyyntiä yhdistyksenä, jos koko toiminnan ideana on tehdä myytäviä tuotteita”, Henriksson toteaa.
”Meitä on toki mukana myös yhdistyksissä. Osuuskunta on kuitenkin väline julkaisemiseen. Keräsimme osuusmaksuilla kunnon alkupääoman, joka sitouttaa ihmiset ja mahdollistaa työn aloittamisen.”
Osuuskuntaan kuuluu kirjailijoiden lisäksi kuvittajia ja taittajia. Työt ja sopimukset tehdään osuuskunnan sisällä.
Henriksson tähdentää yhdessä tekemisen voimaa:
”Kirjan tekemiseen tarvitaan monenlaista ammattitaitoa. Aikaisemmin jollain saattoi olla toiminimi ja hän julkaisi kirjoja riskillä, kun taas toiset kirjoittivat itsekseen. Nyt heille kaikille on työyhteisö.”
Lisäksi Osuuskumma tähtää e-kirjamarkkinoille. Mallia on otettu jyväskyläläiseltä runokustantamo Poesialta, joka myös on osuuskunta.
”Varoimme kuitenkin keksimästä pyörää uudelleen.”
Isoille kustantamoille scifi ja fantasia eivät ole kaupallisesti houkuttelevia. Omakustanteinen Osuuskumma pystyy vastaamaan pienenkin lukijakunnan tarpeisiin.
Tähän mennessä ulos on tullut scifiantologia Kumman rakas ja ensimmäinen numero nettilehti Ursulasta. Syksyllä Osuuskumma julkaisee ensimmäiseen suomalaisen kokoelman steampunkia eli teollistumisen aikaan sijoittuvaa vaihtoehtohistoriaa. Lisäksi Ursulasta ilmestyy toinen numero.
”Kun naistenlehti Regina kuopattiin, syntyi maansuru. Onneksi on Ursula, joka tarjoaa romanttista ja humoristista scifi- sekä fantasiaviihdettä”, Henriksson hymyilee.
_______________
Tarvitaanko johtajaa?
Osuuskuntaa ei pidä johtaa samalla tavoin kuin valtavirran yritystä. Niin sanoo Bob Cannell, joka on luomu- ja kasvisruokaan keskittyvän Suma-osuuskauppaketjun toimitusjohtaja.
Cannellin mukaan niin sanotut normaalit johtamiskäytännöt ovat ristiriidassa tasa-arvoa ja avoimuutta korostavan osuuskuntatoiminnan kanssa. Normaaleina pidetyt johtamiskäytännöt johtavat vain siihen, että työntekijät ovat vankina itse luomassaan häkissä.
Cannell kehottaa katsomaan aktivistikulttuuria, jossa pyritään konsensukseen ja tasa-arvoiseen viestintään.
Kommentti on ehkä ylioptimistinen. Aktivismin lyhytjänteisyyden siirtäminen vastuulliseen liiketoimintaan arveluttaa. Siitä huolimatta yhteisyritys vaatii yhteisjohtamista.
Perinteinen linjajohtaminen sopii liukuhihnatuotantoon, mutta nyky-yrityksissä tärkeää on työntekijän oma osaaminen. Osuuskummassakin työn tuotteet ovat printtaamista lukuunottamatta luovaa työtä.
Yhteisjohtamisen piirteitä ovat muun muassa pyrkimys konsensuspäätöksiin, vastuun jakaminen ja tiedon avoimuus. Ideamuistiot voidaan koota vaikkapa yhteiselle nettialustalle, ja porukan yhteinen mikroblogi on kätevä tapa jutustella ja jakaa asiakirjoja.
Jukka Peltokoski
