Uhrijuhla: Uhrijuhla. Svart Records, 2012.

Kauko Röyhkä, Maritta Kuula ja Pupu Lihavisto perustivat 1980-luvun alussa kokeellisen 500 kg lihaa -yhtyeen. Ryhmä sai aikanaan suututettua kotimaisen kulttuurieliitin, kun se veisasi levyillään Uuno Kailasta, Aaro Hellaakoskea ja vanhoja virsiä.

Uhrijuhla oli aluksi karvalakkiversio kulttibändistä, mutta nyt se elää jo omaa elämäänsä. Maritta Kuula luovutti paikkansa Röyhkän nykyiselle puolisolle Olgalle, ja Röyhkä itse on päättänyt pysytellä seitsemänhenkisen yhtyeen biisinkirjoittajana. Vanhojen arvolyyrikoiden tekstit on sittemmin jätetty rauhaan.

Lievistä ennakkoluuloista huolimatta bändin debyytti osoittautuu ihan kelpo albumiksi: siinä on nippu kuulaita rockbiisejä ja kiinnostavan mystinen tunnelma. Uhrijuhlan tapauksessa on kuitenkin vaikea puhua mistään itsenäisestä bändistä, sillä Röyhkä dominoi levyä niin vahvasti, että etukannessa voisi seistä hyvin myös hänen nimensä.

Vielä isompi ongelma on yhtyeen sisällä vallitseva kahden solistin välinen epätasapaino. Xysmassakin aikoinaan laulanut Jani Muurinen on oivallinen Röyhkä-tulkki, mutta Olgan raidat tekee mieli skipata. Niistä puuttuu karisma.

Uhrijuhla: Uhrijuhla. Svart Records, 2012. Kolme tähteä.

Mikko Siltanen