Lukuaika: 2 minuuttia

Muut lehdet

Journalismin parhaat palat.

”Ratikasta poistuminen on oma taiteenlajinsa. Ikkunapaikalla istuva alkaa oirehtia poispääsyä hengittelemällä ja ilmeilemällä. Mutta että on vaikeaa avata suu ja sanoa: ’Anteeksi, mä jäisin pois.’”

Ulla Krekola, Enemmistö – Majoritet 1/2013

__________

Onko yleisö sellaisen väen joukko, joka havainnoi oitis nyrpistyksin vähän alavireiset johtosävelet, soinnillisen epätasapainon fortissimoissa tai löysän aspiraation saksan kielen resonanttikonsonanteissa?

Tullaanko kantaesitykseen seuraamaan säveltäjän liittymistä pisteellis-sarjallisen tradition epäperiodisia ääniä kokeilevien soittotapojen taipumista hälyisien spektrien transformaationa elliptisesti… (tämä virke ajautui nyt umpikujaan).”

Tapani Länsiö, Rondo 4/2013

__________

En välitä elokuvateatteriesityksistä kuten ennen. Kun projektorissa ei pyöri filmi, katseeni ei pysy kankaassa, vaan harhailee salissa, kankaan reunoissa, seinissä. Lattioissa ja katossa. Korkeatasoinenkin digielokuva synnyttää usein näkökentässäni sateenkaaren värejä.

John Watersin mukaan kirjoista pitäisi tehdä jälleen seksikkäitä. ’Jos menet jonkun luo, eikä hänellä ole kirjoja hyllyssä, älä nussi häntä.’ Eikö samaa voisi soveltaa elokuvaan? ’Jos joku vie sinut elokuviin, mutta siellä ei pyöri filmi, älä nussi häntä.’

Eero Tammi, Filmihullu 1/2013

__________

Maailman meno on muuttunut niin monimutkaiseksi, että harva enää ymmärtää. Jo kuntauudistus pudotti kärryiltä tolloimmat. Sote-suunnitelma oli liikaa keskikoulun käyneillekin. Eurokriisi meni yli ymmärryksen filosofian maistereilta ja molempain oikeuksien kandidaateilta. Osinkoverosta ymmärtää enää Sixten Korkman, muutama Kansanradioon soittelija sekä tietysti sosiaalinen media.

Jukka Ukkola, Suomen Kuvalehti 15/2013

__________

On ihmisiä, jotka nurisevat kaikesta. Ravinto on kelvotonta, upouusi tietokone ei ole tarpeeksi nopea, kieli tarttuu kylmään kaiteeseen. Valittajia inspiroi huonosti hoidettu suhde omaan rajallisuuteen ja sen jatkuva projisiointi lähiympäristöön. En minä muuten, mutta kun kaikki on niin kehnosti hoidettua.

Tietenkään valittajat eivät ole täysin väärässä. Maailma kun kohtelee itse kutakin ajoittain kuin Unto-sedän kauppakeskuksen lattialle pudottamaa keinonahkakinnasta.

Kaapo Paatos, Turun Ylioppilaslehti 7/2013

__________

Julkisissa kulkuneuvoissa matkustavat ovat pääasiassa vaitonaisia. Poikkeuksen muodostavat päiväkotiryhmät, joiden terhakka pikkuoravamaisuus muodostaa jyrkän vastakohdan hartaalle konttorikansalle, joka on naama peruslukemilla kuin Mikkelinpäivän jumalanpalvelukseen pakotettuna. Joskus myös suomenruotsi, somali ja venäjä rikkovat bussikoodia, johon kuuluvat sallittuina elementteinä enintään mobiilien äännähtelyt ja nuorison edustajien fuskaavien kuulokkeiden välittämät tsuh-tsuh-tsuh-kompit.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Arja Tuusvuori, Niin & näin 1/2013

Koonnut Pertti Laesmaa

  • 2.5.2013