Henkilökohtaista
Henkilökohtaista-blogin kirjoittajat ovat elämän asiantuntijoita: he tutkivat muun muassa elämäntapoja, tyyliä, työtä, musiikkia ja perhettä. Henkilökohtainen on poliittista.
Teksti Eekku Aromaa
Asevelvollisuudesta puhutaan nyt paljon, ja hyvä niin.
Suurin osa asevelvollisuutta käsittelevistä seminaareista otsikoidaan siten, että tyhmempi kuvittelisi olevansa menossa kuuntelemaan alustuksia ja ehkä osallistumaan keskusteluun maanpuolustuksesta. Olen huomannut olevani se tyhmempi ja erehtyväni jatkuvasti.
Seminaarien sisällöstä päätellen asevelvollisuudessa ei suinkaan ole kysymys maanpuolustuksesta, vaan esimerkiksi nuorison syrjäytymisen ehkäisystä. Onneksi naisten syrjäytyminen ei niinkään haittaa, eihän meidän tarvitse tätä syrjäytymistä ehkäisevää asevelvollisuutta suorittaa lainkaan, ellemme tahdo (ja ole erinomaisen kovakuntoisia, että huolisivat mukaan).
Kansanterveyskysymykseltä asevelvollisuus myös näyttää. Testituloksethan osoittavat, vähän lähteestä riippuen, useiden satojen metrien nousun keskimääräisissä tuloksissa. Onneksi sentään kansanterveysongelmat koskevat vain nuoria miehiä. Ja kansanterveyden kannalta ei tupakoinnin lisääntymisellä näytä tässä asevelvollisuuskeskustelussa olevan mitään merkitystä.
Alueellinen elinvoimaisuus näyttää myös olevan keskeinen asevelvollisuuteen liittyvä teema. Siis onhan tietenkin niin, että kun, heitän nyt täysin aiheeseen liittymättömän esimerkin, jonnekin on kerran perustettu vaikkapa aidattu alue, jolla kuusikymmentä ihmistä juoksee ympyrää ja heille maksetaan tästä valtion rahoista palkkaa tai päivärahaa, niin tuon aidatun alueen lakkauttaminen heikentäisi alueen työllisyystilannetta. Merkitystä tuskin on sillä, että onko ympyrän juokseminen ylipäätään järkevää työtä tai varsinkaan sillä, että kannattaisiko se hoitaa jossain muualla.
Viime aikoina olen onnistunut osumaan muutamiin seminaareihin, joissa asevelvollisuudesta on puhuttu osana turvallisuuspoliittista keskustelua. Näissä seminaareissa onkin sitten lähes poikkeuksetta todettu, että tällaista laajaa asevelvollisuuttahan ei esimerkiksi Euroopassa kovin monessa maassa enää ole. Ja että kyllä, näitä reservin koon pienennyksiä pitäisi varmaankin jatkaa. Ja edistyksellisimmissä jopa, että niin, onhan se ongelmallista, että tämä asevelvollisuus on yksille pakko ja toisille mahdollisuus, ilman että he saavat siihen itse vaikuttaa. Sitä vielä odotan, että asevelvollisuuden vaikutukset koko yhteiskunnan arkeen voitaisiin nostaa esille. Eihän se, että ikäluokallinen miehiä toisensa jälkeen opettelee kutsumaan toisiaan sukunimeltä, seisomaan rivissä ja tappamaan ikätovereitaan naapurimaasta voi olla vaikuttamatta koko yhteiskuntaan.
