José Saramago on poissa. Voima tapasi nobelistin vuonna 2007.

”Demokratia on amputoitu, kaapattu”, Kämpin baariin ontunut 85-vuotias José Saramago kirosi Voiman haastattelussa. Hän oli Suomessa markkinoimassa romaaniaan Kertomus näkevistä, joka on allegoria nykydemokratiasta.

”Rikkaat käskevät – suuryhtiöt, kansainväliset rahoituslaitokset ja rahamarkkinat päättävät – ja kaikki puolueet tottelevat”, nobelisti rähisi yskänpuuskien lomassa.

Ei ihme, että Saramago oli yksi globalisaatiokriittisen kansalaisliikkeen suosikki-intellektuelleista.

Vuonna 1922 Portugalissa maattomien maatyöläisten perheeseen syntynyt Saramago ehti toimia monessa ammatissa metallimiehestä päätoimittajaan, viimeiset 30 vuotta kirjailijana. Saramago sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 76-vuotiaana.

Saramago oli tunnettu pessimistisistä poliittisista lausunnoistaan. Kirjailijana hänelle oli kuitenkin ominaista arkipäiväisen hyväntahtoinen seuranta ja myötätunto, ironialla ja huumorilla ryyditettynä.

Saramagon oma suosikki laajan tuotantonsa joukossa oli Oikukas kuolema (Tammi 2008), hirtehinen kertomus maailmasta, jossa kuolleet eivät enää kuolekaan.

”Kuolema on paitsi inhimillinen välttämättömyys monessa mielessä, myös elintärkeää lukemattomille instituutioille, kuten kirkolle, hautausurakoitsijoille, eläkevakuutusyhtiöille ja sen sellaisille”, Saramago luonnehti.

Lue Mika Rönkön Saramago-haastattelu Fifistä. Se on julkaistu myös Voimassa 7/2007 nimellä Vanha rakki.

Susanna Kuparinen