Kainuuseen nousi uusi Vaara tämän vuoden tammikuussa. Kajaanin korkeatasoisen harrastajateatterin pohjalta osin perustettu vapaa ammattiteatteri ja esittävän taiteen kollektiivi Vaara on ainoa laatuaan Kainuussa.

Kollektiivin toinen näytelmä, Talvivaara, on yksi ainoista kainuulaislähtöisistä yrityksistä ymmärtää kansantajuisesti tapahtumaketjua, joka sai alkunsa heidän takapihaltaan. Tapahtumat saavuttivat pian valtakunnalliset mittasuhteet. Yksi näytelmän keskeinen näkökulma on länsimaisen kulutuskulttuurin ja kestämättömän kaivostoiminnan ristiriita, jotka tapaavat kainuulaisessa korpimetsässä.

”Näytelmässä on samanlaista farssin tuntua kuin itse Talvivaaran tarinassakin. Lopulta esitys päätyy käsittelemään sitä, millainen maailmanselitys löytyy Talvivaaran takaa ja millaisen maailman rajalla seisomme”, ohjaaja Veikko Leinonen tiivistää. Leinonen on myös kollektiivin perustajajäsen.

Suurin osa Suomen vapaista ammattiteattereista on keskittynyt Helsinkiin, ja koko Pohjois-Suomessa toimii aktiivisia vapaita ammattiteatteriryhmiä Kajaanin lisäksi vain Oulussa.

Kollektiivin perustajajäseniä on parikymmentä. He ovat pääosin nuoria kainuulaistaustaisia teatterin ammattilaisia, jotka ovat hakeneet koulutuksen muualta ja palanneet synnyinseuduilleen. He haluavat työllistää itsensä Kainuussa ja tehdä työtä kainuulaislähtöisen esitystaiteen eteen.

Ryhmään kuuluu myös Kajaanissa vaikuttaneita taiteilijoita, jotka asuvat tällä hetkellä Kainuun ulkopuolella, Helsingissä ja Tallinnassa. Vaikka Vaara painottaakin paikallisuutta ja kainuulaista kulttuuria, haluaa kollektiivi toimia myös yli rajojen.

”Kainuulainen teatteriesitys voi tulevaisuudessa saada ensi-iltansa vaikka Tallinnassa, eikä meidän tarvitse kiinnittyä yhteen esitystilaan”, Leinonen sanoo.

Kainuulaisuus näkyy Leinosen mukaan vahvasti esitysten aiheissa. Leinosen ohjaama Talvivaara on yksi esimerkki käsitellä paikallista politiikkaa ja laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä teatterin lavalla. Kulttuuritoiminnan järjestäminen kotiseudulle on yksi keino vaikuttaa siihen, mitä on olla kainuulainen.

“Haluamme olla mukana kehittämässä kulttuurisesti monipuolista Kainuuta. Vaikutamme omalta osalta niin esitystaiteessa kuin taidekasvatuksessakin”, Leinonen kertoo.

Yhteisöllinen tekeminen ja kokeminen on osa heidän toiminta-ajatustaan.

Näytelmää on valmisteltu viime syksystä saakka ja se on toteutettu dokumenttiteatterin keinoin, siihen on haastateltu asiantuntijoita ja tutkittu erilaisia kirjallisia dokumentteja.

“Talvivaaran kanssa yhteistyö on sujunut hyvin, ja he ovat olleet hyvin vastaanottavaisia meitä kohtaan. Olemme saanet heiltä jopa rekvisiittaa lainaksi näytelmää varten”, Leinonen kiittelee.

Työryhmän haastattelemia henkilöitä ovat muun muassa Stop Talvivaara -liikkeestä Antti Lankinen ja Hannu Hyvönen, Kysymyksiä Talvivaarasta -kirjan kirjoittajat Mika ja Lasse Flöjt, Talvivaara-dokumentaristi Sampsa Oinaala, Talvivaaran tiedottaja Olli-Pekka Nissinen, Kainuun ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Pääkkönen ja Luonto- ja ympäristövastuu -yksikön päällikkö Sari Myllyoja.

Näiden lisäksi työryhmä on haastatellut myös Talvivaaran työntekijöitä sekä paikallisia asukkaita.

Missä kaivos epäonnistui ja miksi? Kenen näkökulmasta? Kuka on vastuussa? Miten tästä eteenpäin? Inhimillisyyttä, epäuskoa, onnea, onnettomuutta, selityksiä ja pelkoa. Kaivoksen välitön läheisyys koskettaa kymmeniätuhansia ihmisiä. Myös näitä nuoria teatterintekijöitä, jotka yrittävät saada vastauksia kysymyksiin, joita poliitikot väistelevät.

Talvivaaran ensi-ilta 3.4. Kajaanin Generaattorilla www.vaarakollektiivi.fi

Lue lisää Talvivaarasta Voimasta 3/2014, Katsotahan, kaivatahan, Talvivaaran unelman -artikkelista.