Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Eva Nilsson
Vihdoin sosiaaliturvan piirissä! Belgiassa vakuutusyhtiö on poliittinen valinta.
Hiphurraa! Kolmen kuukauden odotuksen jälkeen kuulun vihdoin sosiaaliturvajärjestelmään. Tai siis melkein, yksi paperi pitää vielä toimittaa perille. Viimeistään kuun loppuun mennessä minun pitäisi jo olla onnellinen belgialaisen ”kelakortin” haltija.
Miksi moinen hehkutus, mietitte varmaan nyt. No siksi, että olen ollut helmikuusta lähtien kaikkien sosiaaliturvajärjestelmien ulkopuolella. ”Välillä käy niin, että ihminen on vähän niinkun väliinputoaja”, sanoi Kelan virkailija jo viime syksynä, kun minut ensimmäistä kertaa uhattiin poistaa Suomen sosiaaliturvasta.
Silloin kyseessä oli väärä hälytys. Todellinen häätö tuli vasta tämän vuoden helmikuussa, kun muutin virallisesti töihin Belgiaan. Hieman muuttoni jälkeen minulle tuli kotiin kirje, jossa minua vaadittiin palauttamaan kelakorttini. Kiitos ja näkemiin, ette enää ole oikeutettu julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa.
Mutta miten sitten kävikään? No, minusta tuli tietysti ”vähän niinkun väliinputoaja”. Se siitä yhdistyneestä Euroopasta, kun on kyse tavallisten ihmisten tavallisesta arjesta. Jouduin odottamaan huhtikuuhun saakka, ennen kuin sain tapaamisajan kuntani ulkomaalaisyksiköstä ja siitä vielä vähän aikaa, kunnes sain belgialaisen henkilökortin. Kun vihdoin sain sen tänään, pääsin rekisteröitymään sosiaaliturvajärjestelmään.
Jos minä olisin tämän odotusajan aikana esimerkiksi joutunut työttömäksi tai sairastunut, niin eipä olisi muu auttanut kuin raapia rahat kasaan omasta takaa. Nyt asiat ovat kuitenkin toisin. Olen ilmoittautunut belgialaiseen yhtenäiseen vakuutusyhtiöön, joka hallinnoi sosiaaliturvaani. Tästäkin tosin paljastui ihan oma maailmansa.
Belgiassa sosiaaliturvaa nimittäin hallinnoivat lukuisat ”yhtenäiset vakuutusyhtiöt” (mutualité). Niiden jäseniksi liitytään, ja ne tarjoavat lakisääteisten sosiaaliturvapalveluiden lisäksi erityisetuja jäsenilleen. Yllättäen niiden välillä ei välttämättä ratkaise kieli niinkuin tässä maassa yleensä, vaan politiikka.
Esimerkiksi Brysselin alueella on erikseen sosialistien, kristillisten ja liberaalien vakuutusyhtiöt. Näiden lisäksi löytyy myös ”neutraali” vakuutusyhtiö sekä lukuisia ”vapaita” vakuutusyhtiöitä.
Heräsi kysymys, mikä näiden välinen todellinen ero on? Eikö kristillinen vakuutusyhtiö korvaa aborttikuluja? Kattaako sosialistinen vakuutusyhtiö paremmin työtapaturmien kulut ja maksaa korkeampaa työttömyysturvaa?
Tiedustelin asiaa belgialaiselta luottolähteeltäni, ja sain tietää että mutualitéet ovat puoluekoneistoille tärkeitä pilareita. Ja ne todella ovat poliittisia. Esimerkiksi kristillisestä vakuutusyhtiöstä saa muita yhtiöitä paremmat korvaukset lapsia synnyttäessä. Sosialistien vakuutusyhtiö on puolestaan tehnyt sopimuksia tiettyjen sairaaloiden kanssa taatakseen maksuttoman terveydenhuollon jäsenilleen. Normaalisti yhtiöt nimittäin korvaavat vain noin 75 prosenttia terveydenhuoltokuluista.
Itse tein päätökseni työkavereiden suositusten perusteella. Pakko myöntää, että omatuntoni kolkuttaa nyt epäpoliittisuuteni tähden. Mutta kun yhdellä ”vapaalla” vakuutusyhtiöllä nyt vaan sattui olemaan erityispalveluita ulkomaalaisille englanniksi…
Onneksi minulla on kuitenkin mahdollisuus vaihtaa, jos tuntuu että tarvitsen enemmän ideologiaa terveydenhoitokustannusteni hallinointiin.
