Teksti Hannele Huhtala

Ilvesten kaatolupia ei voi perustella poronhoidolla.

”Ilvessaalis hieman edellisvuotta suurempi”, Suomen riistakeskus tiedotti perjantaina 2. maaliskuuta.

Riistakeskus kertoo, että ilves on runsaslukuisin suurpetomme ja sen kanta on kasvanut viime vuosina.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Toki esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta löytyy sama tieto.

Riistakeskus jättää mainitsematta sen, että runsaslukuisuus tulee siitä, että muita petoeläimiä on Suomessa vielä vähemmän. Susia on alle 200, karhuja alle tuhat ja ahmoja 150 yksilöä.

Suomen luonnonsuojeluliiton sivulta löytyy tieto myös siitä, että uhanalaisuusluokitukseltaan ilves on vaarantunut. ”Se tarkoittaa, että ilvekseen kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta.”

Helmikuun lopussa päättyneellä pyyntikaudella ilveksiä tapettiin 389 kappaletta. Ilveksiä on Suomessa arvioiden mukaan 2300–2500 kappaletta. Viime vuonna riistakeskukselta haettiin kannanhoidollista poikkeuslupaa yhteensä 1087 ilveksen pyytämiseen.

Suurpetoihin kohdistuva murhanhimo kummastuttaa. Pyyntilupia perustellaan ilveskannan kasvun hidastamisella ja ilveksen aiheuttamien vahinkojen vähentämisellä. Suurpedot ovat ongelma poronhoitoalueella, jossa vuonna 2009 ilvesten aiheuttamien porovahinkojen kustannukset olivat noin miljoona euroa. Silti viime pyyntikauden ilveksenkaatoluvista vain 77 lupaa haettiin poronhoitoalueelle, ja maa- ja metsätalousministeriö myönsi alueelle 40 lupaa, joista 20 ilvestä saalistettiin.

Loput 1010 lupaa haettiin muualle Suomeen.

• 2.3.2012
• Kirjoittanut Hannele Huhtala