ruotsi on toista maata

Ruotsi ja Suomi ovat luonnonolosuhteiltaan ja teknisiltä edellytyksiltään hyvin samankaltaisia maita. Energiapoliittiset painotukset eroavat kuitenkin merkittävästi.

Laholmin kaupungissa Ruotsin Skoonessa on biokaasuvoimala, jonka yhdistetyllä sähkön- ja lämmöntuotannolla katetaan noin viidenkymmenen asunnon lämmön- ja sähköntarve. Laitoksessa käytetään vuosittain raaka-aineena 35 000 tonnia jätettä, suurin osa siitä on lähiseudun maatilojen lantaa. Esikäsitelty jäte syötetään bioreaktoriin. Reaktorissa mikrobit hajottavat siitä noin puolet biokaasuksi. Jäljelle jäänyt aines on tehokasta lannoitetta.

Reaktorissa muodostunut biokaasu pumpataan voimalaan, osalla käytetään sähkögeneraattoria ja osa kaasusta poltetaan suoraan lämmöksi. Energiantuotannon hyötysuhde voimalassa on noin 85 prosenttia, kun se ydinreaktoreissa on tavallisesti 30–35 prosenttia.

Toisaalla Skoonessa, 17 000 asukkaan Eslövin kaupungissa, on jo pitkään käytetty biokaasua maakaasun ohella tuottamaan kaukolämpöä. Biokaasua tuotetaan elintarviketeollisuuden ja kotitalouksien eloperäisistä jätteistä. Nyttemmin kaasua käytetään myös liikenteessä. Se puhdistetaan, paineistetaan ja tankataan kaasuautojen säiliöihin. Liikenteessä on metaanilla toimivia busseja ja henkilöautoja. Esimerkiksi Volvo valmistaa muutamia tavallisimpia mallejaan myös metaanikäyttöisinä. Ruotsissa maksetaan kilometrikohtaista tukea vaihtoehtoisilla polttoaineilla kulkeville ajoneuvoille.

Ruotsissa lantaa ja muuta bioainesta on käytetty laajamittaisesti energiantuotannossa jo pitkään, ja bioaines on merkittävä osa uusiutuvan energian hyödyntämistä. Myös muita uusiutuvan energian muotoja kehitetään naapurissa tarmokkaasti.

Ruotsin uusiutuvien lähteiden ja energiansäästön politiikka on tiivistetty vuonna 1997 hyväksyttyyn ohjelmaan.

Ohjelma suuntaa 9,2 miljardia kruunua, noin miljardi euroa, yhtäältä uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen, toisaalta osaltaan korvaamaan Barsebäckin ydinvoimalan toista, vielä toiminnassa olevaa reaktoria. Kakkosreaktori tuottaa vuodessa 3–4 terawattituntia sähköä (Twh), tämä on 2,5 prosenttia Ruotsin vuotuisesta 150 Twh:n sähköntarpeesta.

Ruotsissa toteutetaan seitsenvuotista ohjelmaa, jossa kehitetään energiantuotantoa biopolttoaineilla, vaihtoehtoisia moottoripolttoaineita, tuulivoimaa, aurinkoenergiaa ja energiatehokkuutta rakennuksissa, teollisuudessa ja kuljetuksissa.

Ohjelmaan kuuluu myös verotusratkaisuja, joilla pyritään auttamaan uusiutuvan energian käyttöönottoa. Ohjelman toteuttamista koordinoimaan perustettiin Ruotsin energiaviranomainen STEM. Virasto vastaa myös sähköverkon hallinnoinnista.

Suomessa niinikään vuonna 1997 hyväksytyn energiapoliittisen ohjelman tavoitteena on varmistaa energian saatavuus ja kilpailukykyiset hinnat. Suomessa ei ole keskusvirastoa, joka koordinoisi energiaan liittyviä asioita. Rahoitus uudistuvalle energialle on hajautettu eri lähteisiin.

Ruotsi ja Suomi ovat luonnonolosuhteiltaan ja teknisiltä edellytyksiltään hyvin samankaltaisia maita. Energiapoliittiset painotukset eroavat kuitenkin merkittävästi. Molemmat maat panostavat energiansaannin vakauteen, Ruotsissa pääpainopiste on uusiutuvissa energiamuodoissa, Suomessa alleviivataan kilpailukykyisiä hintoja.

Kun energiantuotannon kehitys Suomessa painottuu kilpailukykyiseen hintaan – suuryksiköissä – ja Ruotsi keskittyy pienempiin yksiköihin sekä uusiutuvaan energiaan, on vaarana, että kilpailukykymme tällä tekniikan alalla jää naapurimaasta pahasti jälkeen.

Suuryksiköihin keskittyminen on kummallista myös siksi, että Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa osa energiankuluttajista elää keskellä uusiutuvia energialähteitä, mutta kaukana energiantuotantolaitoksesta. Suomen kannalta voisi olla parempi hajauttaa energiantuotantoa. Esimerkiksi maatiloilla voitaisiin tuottaa lannalla ja puulla energiaa, välillä energiaa saattaisi riittää pääverkkoonkin.

Suomessa on toistaiseksi varsin vähän hyödynnetty eloperäisten jätteiden hajoamisessa syntyvää metaania. On mielekästä ottaa talteen tästä joka tapauksessa hajoavasta biojätteestä syntyvä metaani ja käyttää se liikenteessä ja lämmön- sekä sähköntuotannossa.

Käytön ja kokeilun myötä uusiutuvan energian tekniikka kehittyy. Sopivasti voimavaroja ja houkuttimia käyttämällä voitaisiin Suomessakin päästä uusiutuvan energian laitteistoissa suuriin valmistusmääriin. Näin saataisiin laitteistojen hinnat nykyistä pienemmiksi.

Vahva tietotaito ja luotettavat ja edulliset tekniset ratkaisut energian tuotossa bioaineksesta, tuulesta, vuorovedestä, maaperästä ja auringosta olisivat myös vientivaltti.

Petteri Pavas

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu