splash_image.jpg

Perinteet särölle

Etnomuusikko Juha Jyrkkään kärsivällisyys ei riittänyt uusein soittimien opetteluun. Siksi hän kytki kanteleensa vahvistimeen.

Sähkökanneltaja Juha Jyrkäksen vuonna 2011 ilmestynyt levy Mieron tiellä on tiettävästi maailman ensimmäinen metallilevy, jolla kaikki kitarat on korvattu särötetyllä sähkökanteleella.

Jyrkäksen sooloyhtye Jyrkäs jäljittelee hard rockia ja vanhan koulukunnan heavy metallia sähkökanteleella soitettuna.

”Halusin perustaa heviyhtyeen, mutta kärsivällisyys ei riittänyt kitaran, basson tai rumpujensoiton opetteluun. Kanteletta osasin soittaa”, Jyrkäs selittää soitinvalintaansa.

Suomalais-ugrilaisiin kieliin ja kansanperinteeseen syvällisesti perehtynyt Jyrkäs haluaa tuulettaa käsityksiä suomalaisista juurista. Hänestä suhtaudumme omaan kielelliseen ja musiikilliseen perinteeseemme kovin kapeakatseisesti.

”Kanteletta ja Kalevalaa pidetään pakollisina kivirekinä. Suomalaisten tulisi nähdä kansanperinteessä oma erikoislaatuisuus ja vahvuus, josta voi ammentaa voimaa ja inspiraatiota.”

Jyrkkään mielestä suomalaista mytologiaa voisi käyttää hyväksi rohkeammin. Hänestä kouluissa perinteet tuodaan opetukseen pakkopullana. Silloin ne eivät kiinnosta, vaikka mytologia sinänsä kiehtoo.

”Moni haikailee entisten aikojen perään ja päätyy etsimään innoitusta muualta kuin suomalaisista kansanperinteestä, kuten kelttiläisistä tarinoista tai viikinkimytologiasta. Se on surullista, sillä meillä on oma, vähintäänkin yhtä rikas folklore.”

Jyrkäs on onnistunut nappaamaan suomalaisista juurista monia särmikkäitä elementtejä, jotka uppoavat kuin itsestään heavy metal -genreen. Tällainen synteesi on esimerkiksi trad.-tekstiin perustuva, särövallein jyräävä biisi Kymmenen kyrvän nimeä.

Jyrkäs hyödyntää suomalaisen mytologian antimia muuallakin. Tänä kesänä Jyrkäkseltä on ilmestynyt ensimmäinen osa Oivas Repänen – Kainoan musta linna -äänikirjasarjasta. Lisäksi työn alla on kauhuromaani, joka yhdistelee 1990-luvun suomalaisen pikkukylän ilmapiiriä suomalaismytologisiin kauhuelementteihin.

Jyrkäs tekee sanoituksia folk-metal-yhtye Korpiklaanille. Yhtyeen sanoitukset liittyvät usein suomalaiseen muinaisuskoon, joten yhteistä kosketuspintaa löytyy runsaasti. Korpiklaanin aikaisempi kokoonpano Shaman vahvisti Jyrkkäälle, että heavy metal ja kansanperinne kuuluvat yhteen.

Toisinaan Jyrkäs kirjoittaa runoja, joissa hän käsittelee modernin maailman tapahtumia kalevalamitassa. Monipuolisuudesta kertoo lisäksi se, että Jyrkäs on päätynyt esiintymään hevikanteleensa kanssa lastentarhaan.

”Lapset ovat armoton yleisö, ja he antavat palautetta suorasanaisesti. Humalaisten heviurpojen edessä esiintyminen ei pelota, mutta lasten edessä pelkään aina hieman.”

Sähkökanteletta on soitettu jo 1940-luvulla Yhdysvalloissa. Suomessa sähkökanteletta on kehitelty 1980-luvulta lähtien, ja sillä on omat taitajansa. Esimerkiksi Senni Eskelinen on esiintynyt sähkökanteleen kanssa Porin Jazzeilla.

Jyrkäs sijoittaa itsensä osaksi suomalaista sähkökanteleperinteen jatkumoa.

”Koen olevani yksi soittaja muiden joukossa. Oman musiikkini olen tosin vienyt aika äärimmäisyyksiin.”

Musiikkipiireistä tuki on ollut ristiriitaista. Säröinen sähkökantele on herättänyt muutosvastarintaa, mutta musiikin omaperäisyys kiinnostaa yleisöä.

”Soitin kahdeksan vuotta akustisella kanteleella, enkä tehnyt kuin yhden soolokeikan koko sinä aikana. Heti, kun hankin sähkökanteleen ja uudistin soundimaailman täysin, keikkaa on piisannut ja homma on vedetty ihan isoille festareille saakka”, Jyrkäs kertoo.

Kalle Heino

Kommentoi Facebookissa
Tieteen päivät 2019
Helsinki liikkuu