Nokia yhdistää

Nokia Siemens Networks myi viime vuonna Iranin hallitukselle televalvontajärjestelmän.

Nokia Siemens Networks auttaa: suomalais-saksalainen yhteisyritys myi viime vuonna Iranin hallitukselle televalvontajärjestelmän. Iranin toisinajattelijat tyrmistyivät kaupasta. ”Kyse on ihmisten omaksi turvaksi kehitetyistä järjestelmistä”, lohduttaa Nokian viestintäpäällikkö.

Nokian ja Siemensin yhteisyritys Nokia Siemens Networks (NSN) myi viime vuonna Iranin valtion puhelinyhtiö Irantelecomille televalvontajärjestelmän, joka kerää ja hallinnoi dataa muun muassa puhelin- ja internetviestinnästä.

Kaupasta kirjoitti yhdysvaltalainen Washington Times -lehti jo huhtikuussa. Lehden haastattelemat asiantuntijat olivat syvästi huolissaan kaupasta, jonka epäiltiin jo kiristäneen Iranin hallituksen otetta toisinajattelijoista.

Nyt, kun mielenosoitukset yltyvät Teheranin kaduilla ja Iranin viranomaiset käyvät kuumeista kilpajuoksua internetissä toimivan opposition kanssa, huoli on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Nokia Siemens Networksin tiedustelutuoteperhe Intelligence Solutions on tehokas työväline kenelle tahansa, jolla on pääsy televerkkoihin tai muuten käytettävissään massiivinen määrä valvontadataa – esimerkiksi tietoja puhelimen, sähköpostin tai internetin käytöstä, rajanylityksistä tai pankkitapahtumista. Se auttaa sekä haalimaan kokoon heinäsuovan että löytämään sieltä neulan: ensin järjestelmä kerää dataa, sitten se analysoi saaliinsa tunnistaen epäilyttävät henkilöt tai tavallisesta poikkeavat tapahtumat ja murtaen esimerkiksi prepaid-puhelinliittymien ja vaihtuvien IP-osoitteiden luoman nimettömyyden.

Tuote-esittelyn mukaan tiedustelujärjestelmä mahdollistaa ”kaikenlaisen ääni- ja dataviestinnän valvonnan ja sieppaamisen kaikissa verkoissa, ml. kiinteissä, mobiileissa ja seuraavan sukupolven verkoissa (NGN) sekä internetissä. Valvontakeskus […] helpottaa suuresti tutkimustyötä ja avaa täysin uusia ja tehokkaita keinoja johtolankojen seuraamiseen.”

Paketti on sittemmin myyty saksalaiselle holdingyhtiö Perusalle.

Datalouhinnalla, jota tämäkin järjestelmä edustaa, on hyödyllisiä käyttötarkoituksia: koneellinen analyysi voi esimerkiksi tunnistaa miljoonien tilisiirtojen joukosta merkkejä rahanpesusta. Kun välineet erikoistuvat nimenomaan viestinnän tarkkailuun ja analyysiin, uhka sananvapaudelle ja tarkkailtavan väestön demokraattisille oikeuksille on silti ilmeinen. Vielä vakavampi tilanne on, jos tarkkailijana on totalitaarinen hallitus.

Siitä huolimatta valvontajärjestelmien kauppaa ei säädellä. Kun Iranin hallitus pyytää Nokia Siemens Networksia etsimään neuloja heinäsuovasta, vain yrityksen oma vastuuntunto rajoittaa sen toimintaa.

Nokia Siemens Networksin viestintäpäällikkö Riitta Mård, miten pääsi käymään niin, että myitte valvontajärjestelmän totalitaarisena pidetylle hallitukselle?

”Nämä järjestelmät ovat laillisia, ja niitä voidaan myydä lailliselle taholle.”

Kuka määrittelee laillisen tahon?

”Kansainväliset järjestöt määrittelevät sen. Eivät yritykset voi toimia maailmanpoliiseina.”

Washington Timesin haastattelema ihmisoikeusasianajaja Lily Mazaheri sanoo huomanneensa hallituksen tehostaneen hiljattain sähköistä valvontaansa. Kun eräs Mazaherin päämiehistä pidätettiin, kuulustelija näytti hänelle tulostamansa pikaviestikeskustelun, jonka pidätetty oli käynyt Mazaherin kanssa.

Myös kansainvälisen Iran-ihmisoikeuskampanjan tiedottaja Hadi Ghaemi arvelee nähneensä todisteita hallituksen entistä tehokkaammasta viestintävalvonnasta. Ghaemin mukaan 12 naisten oikeuksia ajavaa aktivistia pidätettiin maaliskuussa yksityisessä juhlatilaisuudessa tavalla, joka antoi syytä epäillä poliisin seuranneen pidätettyjen viestintää.

Iranin islamilaisen vallankumouskaartin perustajiin kuuluva, sittemmin demokratia-aktivistiksi ryhtynyt ja Yhdysvaltoihin muuttanut Mohsen Sazegara oli järkyttynyt NSN:n päätöksestä myydä valvontajärjestelmä Iraniin.

”He ovat antaneet hallinnolle korkeaa teknologiaa, joka mahdollistaa jokaisen opiskelija-aktivistin, jokaisen naisaktivistin, jokaisen ay-aktivistin ja jokaisen tavallisen kansalaisen seuraamisen.”

Valmistajan mukaan televalvonta ja datalouhinta soveltuvat rahanpesun, huumekaupan, terrorismin ja kidnappausten ehkäisemiseen. Iranilaisten aktivistien mielestä yhtä todennäköisiä käyttötapoja ovat toisinajattelijoiden seuranta ja vaino.

Riitta Mård, mihin näitä järjestelmiä käytetään?

”Ne on tarkoitettu rikollisen toiminnan ehkäisemiseen. Viranomaiset käyttävät niitä kaikkialla, ja käyttö on spesifioitu kaikkialla maailmassa.”

Mutta kysehän on vain kanavasta, jota voi käyttää yhtä hyvin rikollisuuden ehkäisemiseen kuin oppositioaktivistien metsästämiseen. Jos käy ilmi, että ostaja käyttääkin järjestelmää muuhun kuin siihen tarkoitukseen, johon se on suunniteltu, voitteko katkaista palvelun?

”Emme me voi ryhtyä viranomaiseksi tai kansainvälisen yhteisön edustajaksi.”

Mutta juuri teillä on liikesalaisuuden alaista tietoa siitä, mitä Iranille on myyty ja mitä sillä tehdään. Kansainvälinen yhteisö ei sitä tiedä. Juuri te voisitte reagoida.

”Myyty järjestelmä on omistajan hallussa, ei meillä enää ole kontrollia siihen. Emme me voi ottaa kansainvälisen yhteisön valtuuksia.”

Mitä Iraniin täsmälleen myytiin ja missä vaiheessa viime vuotta?

”Emme kerro asiakkaistamme tällaisia asioita. Keväällä kauppa tuli julkisuuteen, emmekä ole sitä kiistäneet.”

Kun kaupasta neuvoteltiin, miten otitte huomioon Iranin poliittisen tilanteen?

”Tällaisia poikkeusoloja ei voi ennakoida, kun jotain myydään. Missä tahansa voi yhtäkkiä syntyä poikkeustilanne.”

Mutta kyllähän jo monen vuoden ajan on tiedetty, että Iranin hallitus tarkkailee ja vainoaa toisinajattelijoita. Ei se ole nyt tullut yllätyksenä.

”Me emme aseta meidän asiakkaillemme tällaisia ehtoja, eivät yritykset voi omin päin toimia. Kyse on kuitenkin ihmisten omaksi turvaksi kehitetyistä järjestelmistä.”

Iranin hallitukselle myyty valvontajärjestelmä on luonnollisesti entistä ajankohtaisempi nyt, kun maan vaalilevottomuudet ovat muuttumassa täysimittaiseksi kansannousuksi. Viranomaisten toimet ovat johtaneet kymmenien, jopa satojen mielenosoittajien kuolemiin.

Tieto tilanteesta Iranin sisällä leviää ennennäkemättömän tehokkaasti verkon sosiaalisessa mediassa. Samalla hallituksen motivaatio tarkkailla ja rajoittaa viestintää on entistä suurempi.

Ja kun välineitä valvontaan on, niitä epäilemättä käytetään. Sekä omalla nimellään kirjoittaneita toimittajia että nimimerkin suojassa toimineita kansalaisjournalisteja on pidätetty tusinoittain Iranin vaalien jälkeen. New York Timesin The Lede -blogin mukaan teheranilaisopiskelijat tyhjentävät nyt kiireellä sähköpostilaatikoitaan, koska pelkäävät verkkoa haravoivien viranomaisten pääsevän käsiksi niiden sisältöön.

Iranilaiset oppositioaktivistit ja heidän tukijansa ovat heränneet vaatimaan Nokiaa boikottiin.

Yritysvastuuohjelmassaan Nokia Siemens Networks korostaa vaativansa yhteistyökumppaneiltaan kaikkien lakien ja säädösten noudattamista ja rohkaisevansa heitä muutenkin nostamaan rimaa eettisissä kysymyksissä.

Riitta Mård, miten yhteisvastuuohjelman pykäliä sovellettiin tässä kaupassa?

”Meillä on tosiaan tarkka eettinen ohjeistus yrityskumppaneille, ja olemme hyvin aktiivisesti huolehtineet, että alihankkijat eivät käytä esimerkiksi lapsityövoimaa. Valitsemme näillä perusteilla, mitä ja keneltä ostetaan.”

Mutta se pätee vain yrityskumppaneihin, ei Iranin kaltaisiin asiakkaisiin?

”Iranin tapauksessa sellaista kaupan estettä ei ollut.”

Washington Timesin jutussa Siemensin edustaja Elizabeth Cho siirsi vastuuta kaupasta Nokian niskaan: Siemens on Chon mukaan viestintäasioissa käytännössä vain hiljainen yhtiökumppani. Samassa artikkelissa NSN:n tiedottaja Ben Roome puolestaan vakuuttaa, että YK:n ja EU:n vientisääntöjä kunnioitetaan.

”Me toimitamme näitä järjestelmiä, jotta niitä käytettäisiin kunkin maan omien lakien mukaisesti.”

”Emme me voi ryhtyä viranomaiseksi”, viestintäpäällikkö Riitta Mård toistaa jälleen. ”Viestintäteknologia-alan kauppaa kuitenkin säädellään vahvasti. Kansainväliset järjestöt ovat tässä avainasemassa, ja me toimimme niiden asettamissa puitteissa.”

Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestön Tom Malinowski on eri mieltä. Hänen mukaansa ongelma on juuri sääntelyn puutteessa. Valvontajärjestelmä on ”kaksikäyttöinen”, Malinowski korostaa Washington Timesille: siviilikäytön lisäksi sitä voidaan käyttää myös sotilaallisiin tarkoituksiin.

”Länsimaissa on säädetty paljon vientirajoituksia sellaiselle teknologialle, jolla saattaa olla sotilaallisia käyttötarkoituksia”, Malinowski muistuttaa. ”Sananvapauden rajoittamiseen tai valvontaan käytettävän korkean teknologian vientiä ei kuitenkaan rajoiteta käytännössä lainkaan.”

Hanna Nikkanen Suomi-brändin jalokivi?

Kansalaisjournalistit välittävät Iranin tilanteesta tietoa ja linkkejä Twitterin kautta muulle maailmalle. Toisaalta myös Iranin hallituksen agentit toimivat palvelussa. Heidän paljastamisekseen Twitterissä on avattu muun muassa FindTheRats-sivusto.

Iranin ulkopuolella lukemattomat internetin käyttäjät tukevat mielenosoittajia omilla pienillä toimillaan. Hallituksen tukena taas toimivat Nokia ja Siemens, jotka toimittivat Iranin hallitukselle ”valvontakeskuksen”, jonka avulla hallinto tarkkailee niin puhelin- kuin internetliikennettäkin.

Twitterin viestittäjien mukaan ihmisiä on houkuteltu muun muassa käyttämään välityspalvelimia, joihin tallentuneiden välitystietojen perusteella on pidätetty kansannoususta raportoineita. Myös puhelu- ja tekstiviestiliikennettä valvotaan, ja käyttäjätietojen perusteella on vangittu ihmisiä.

Kaikkia Twitterin käyttäjiä pyydetään laittamaan asetuksiinsa sijaintipaikaksi Teheran ja siirtämään myös aikavyöhykkeensä Teheranin aikaan. Tämän toivotaan hämäävän hallituksen tarkkailijoita.

Lautasantenneja takavarikoidaan, Twitter-käyttäjiä pidätetään, puhelimia valvotaan, disinformaatio leviää. Viestinnän hallinnasta on tullut yksi orastavan vallankumouksen keskeisimmistä kysymyksistä.

Nokian osuus toisinajattelijoiden vainossa ei ole jäänyt Twitterissä huomaamatta. Viestivirrassa on alkanut yhä useammin toistua sanat ”Suomi” ja ”Nokia”, sekä kehotus boikotoida Nokiaa. Yrityksen puhelinnumeroa ja meiliosoitetta on levitetty käyttäjille protestiviestien lähettämiseksi.

Nokian osuus Iranin toisinajattelijoiden vainoamisessa on noteerattu näyttävästi myös maailman medioissa. Kesäkuun lopulla muun muassa BBC, The Guardian ja Wall Street Journal ovat uutisoineet Nokian ja Iranin hallinnon yhteistyöstä.

Susanna Kuparinen

Hanna Nikkanen, Susanna Kuparinen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu