Montauk

Takaisin itsepetokseen

Volker Schlöndorffin kirjallisessa elokuvassa tarinaa tärkeämpää on se, miten se kerrotaan.

Elokuvan avainkohtauksessa keski-ikäinen kirjailija Max Zorn puhuu kirjastossa ihailijoilleen. Uuden kirjansa markkinointikiertueella New Yorkiin saapunut kynäilijä eläytyy voimalla muistelemaan samassa kaupungissa kokemaansa elämänsä rakkautta.

Kuulijoiden joukossa istuu vaivautuneelta näyttävä Zornin nykyinen puoliso Clara. Claran puolesta loukkaantunut kollega kuiskaa tälle puisevasti, että ehkä seuraavan kirjan kohdalla on hänen vuoronsa.

Volker Schlöndorffin ohjaama ­Return to Montauk ei onneksi ole elokuvana niin kuluneen kliseinen ikääntyneen miehen nostalgisointikuvaus kuin lähtötiedoilla voisi olettaa.

Stellan Skarsgårdin koko karismallaan esittämä keskushahmo ei ole omahyväinen narsisti vaan sielukkaasti itseään etsivä itsensä pettäjä. Claraa esittävä Susanne Wolf välittää uskottavan kuvan naisesta, joka hyväksyy suhteessaan epätasapainon mutta kompensoi sitä ottamalla itselleen omaa tilaa.

Max Zornin elämän suurta rakkautta Rebeccaa esittävä Nina Hoss näyttäytyy puolestaan oman kärsimystiensä raskauttamana hahmona. Rebecca ei mahdu sen enempää Zornin tarjoa­maan muusan rooliin kuin parisuhteen haavekuvaan.

Tärkeä osansa on myös ­Lindseyllä (Isi Laborde-Edozien), kustannus­yhtiön nuorella ja lahjakkaalla PR-­agentilla, joka luo sukupolvi- ja suku­puolitietoisen omatunnon katseen Zornin pyristelyn suuntaan.

Monitasoisiin persooniin nojautuvan näyttelijätyön vastapainona melkein kaikkien kohtausten hotelli- ja asuntoympäristöt huokuvat vieraantuneisuutta. Kalastajakylä ­Montaukin rannalla luontokin kohdataan kumisaappaissa.

Ei ole mikään vahinko, että aidon arjen kosketusta on vain Lindseyn ja Claran pikkuasunnoissa piipahtavissa kohtauksissa.

Vuonna 1939 syntynyt Volker Schlöndorff kuuluu 1960-luvun saksalaisen elokuvan uuden aallon ohjaajiin. Samaan joukkoon lasketaan yleensä myös Rainer Werner Fassbinder, Werner Herzog, Wim Wenders ja Schlöndorffin entinen puoliso Margarethe von Trotta.

Tämän aallon yhtenä avainteoksena voi pitää Schlöndorffin ja von Trottan yhdessä ohjaamaa, Heinrich Böllin romaaniin pohjautuvaa elokuvaa Katharina Blumin menetetty maine (1975).  Siinä avataan Länsi-Saksan 1970-luvun yhteiskunnallisia jännitteitä  tavallisen nuoren naisen kautta. Nainen joutuu oikeistolaisen Springer-mediakonsernin kynsiin epäiltyjen terroristisympatioiden takia.

Kansainvälisen läpimurtonsa Schlöndorff teki vuonna 1979 Günter Grassin romaanin onnistuneella elokuvasovituksella Peltirumpu. Siinä kasvamasta kieltäytyvän pojan kautta peilataan saksalaisille traumaattista natsiaikaa.

Nicolas Bornin romaaniin nojaava Petosten kehässä (1981) kuvattiin Libanonin sisällissodan raunioissa. Elokuvassa sotakirjeenvaihtajan minäkuva romahtaa hänen kokiessaan, miten sodan todellista kärsimystä on mahdoton välittää ensi sijassa yleisön turvallisuudentunnetta pönkittävän journalismin kautta.

Toiseksi viimeisessä elokuvassaan Diplomatia (2014) Schlöndorff palasi saksalaisten tilintekoon natsikauden vääryyksistä. Cyril Gélyn historiapohjaiseen näytelmään pohjautuvassa kamarielokuvassa ruotsalainen diplomaatti suostuttelee vetäytyvien saksalaisten miehitysjoukkojen komentajaa jättämään toteuttamatta Hitlerin käskyn tuhota Pariisin kulttuurirakennukset.

Vaikka Return to Montauk asettaa hetkeksi rinnakkain Berliinissä asuvan köyhän viherliberaalin taiteilija-Maxin ja New Yorkin liikemaailmassa mammonaa vuolevan juristi-­Rebeccan, elokuvaa ei voi pitää ensi sijassa yhteiskunnallisena.

Return to Montauk on kirjallinen elokuva. Se perustuu väljästi sveitsiläisen Max Frischin omaelämäkerralliseen romaaniin Montauk, ja sen päähenkilönä on kirjan kautta elämäänsä selittävä kirjailija. Kaikki kohtaukset, henkilöt ja vuorosanat on jäsennelty monitasoisesti.

Elokuvan tyylilajin ohella Schlöndorffin taiteilijalaatua määrittää tiivistetysti jo intensiivinen avaus­kohtaus.

Siinä kuvataan lähietäisyydeltä Stellan Skarsgårdin kasvoja hänen kertoessaan polveilevaa tarinaa kuolemaa tekevästä filosofi-isästään ja tämän pohdiskeluista, jotka koskevat eletyn elämän virhevalintoja. Kertomuksen huippukohdassa puhuja hyppää omiin epäonnistumisiinsa ihmissuhteissa.

Kun kohtauksen lopuksi kamerakuva laajenee suoraan katsojalle puhuvasta päästä käsittämään tilanteen, jossa tarina kerrotaan, intiimi laajenee yleiseksi. Samalla kohtaavat vaikuttavasti kirjallinen ja elokuvallinen.

Volker Schlöndorff

Return to Montauk

Ensi-ilta 13.10.

Kommentoi Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja: