arihirvonen

Hätätilasta uusi normaali

Hätätila kätkee lukuisat hädät! Näin julisti Seinen pohjoisrannalle marraskuun 2015 lopussa ilmestynyt graffiti.

Välittömästi marraskuun 2015 Pariisin terrori-iskujen jälkeen presidentti François Hollande julisti Ranskaan kahdentoista päivän hätätilan. Se antaa viranomaisille poikkeukselliset valtuudet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Viranomaiset voivat muun muassa kieltää mielenosoituksia, sulkea julkisia tiloja, julistaa ulkonaliikkumiskieltoja, määrätä kotiaresteja ja suorittaa kotietsintöjä ilman tuomioistuimen valvontaa.

Hätätila heti hirviömäisten terrori-iskujen jälkeen oli eittämättä perusteltua. Riski uusista iskuista oli huomattava. Ranskan parlamentti on sittemmin jatkanut hätätilaa viidesti. Ranskan uusi presidentti, Emmanuel Macron, vannoi virkavalansa hätätilassa.

Yhtäjaksoinen hätätila on pisin sitten Algerian sodan. Ajan myötä hätätilan oikeutus on hiipunut. Hätätilasta on tullut nelinkertainen poliittinen ja oikeudellinen ongelma.

Normaalin lainsäädännön ja viranomaisvaltuudet sivuuttava hätätila on lähtökohtaisesti ja määritelmällisesti ajallisesti rajattu lyhytkestoinen ilmiö. Välittömän vaaran uhan poistuttua hätätilalle ei tule myöntää jatkoaikaa. Koska terrorismin uhka jatkuu hamaan tulevaisuuteen asti, kuten ex-pääministeri Manuel Valls sanoi, niin poikkeuksesta on huomaamatta kehittymässä pysyvä tila. Yleisestä turvallisuusuhasta on tullut oikeuttamisperuste hätätilan vakiinnuttamiselle. Se on niin uusi normaali, etteivät monet edes tiedä, että se on voimassa yhdessä EU:n perustajavaltioista.

Samalla kun ajallisia rajoituksia vesitetään, poikkeuksellisia valtuuksia omaksutaan osaksi tavallisia lakeja. Kehitetään oikeusturvaa takaavia oikeusvaltiollisia menettelyjä joustavampia ja tehokkaampia instrumentteja yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi. Poliisin, turvallisuuspalvelujen ja armeijan toimivaltuuksien eroja häivytetään. Demokraattisesta politiikasta tulee uudessa normaalissa uhkakuvien luomista ja riskienhallintaa. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muiznieks on varoittanut Ranskan poikkeuskeinojen uhkaavan demokratiaa.

Hätätilan aikana Ranskassa on rajoitettu perustuslaillisia oikeuksia perusteettomasti ja laajamittaisesti. Henkilötarkastuksissa, kotietsinnöissä ja kotiaresteissa on todettu etnistä profilointia. Hätätila on entisestään vahvistanut turvallisuuden asemaa niin, että siitä on muodostunut vähitellen hegemoninen superperiaate. Turvallisuudella perustellaan yhä ketterämmin perus- ja ihmisoikeuksien sivuuttamista.

Palataan graffitin viestiin. Koska hätätila vaatii pikaisia toimenpiteitä ja merkittäviä resursseja, niin työttömyys, asunnottomuus, pakolaisten kotouttaminen, syrjäytyminen ja vaikkapa ilmastonmuutos jäävät odottamaan turvallisempia aikoja.

Aikansa kutakin.

Ari Hirvonen

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Mitä sä täällä teet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *