Teksti Riku Toivola Kuva Julija Bodju

Pietarissa ja Moskovassa tanssitaan queer-tangoa, jossa roolit vaihtuvat sukupuoleen katsomatta.

"Argentiinalaiset nuoret kertoivat, etteivät he uskalla tanssia tangoa – se on niin vaarallista”, nauraa venäläinen Mihail Kapitski. Vaaralliseksi tangon tekevät leiskuvat tunteet ja fyysinen kontakti. Kapitski palasi puolisonsa Otar Bagaturijan kanssa äskettäin tangomatkalta Buenos Airesista. Pietarilainen pariskunta harrastaa queer-tangoa eli qtangoa.

Queer-tangoa on tanssittu Venäjällä jo yli viisi vuotta. Ensimmäinen roolinvaihtoa opettava tanssikoulu ilmestyi Pietariin talvella 2010. Tällä hetkellä kaupungissa on jo kaksi queer-tangoseuruetta. Sieltä innostus on levinnyt myös pääkaupunkiin ­Moskovaan.

Lierihattu, mustankipeys ja ruusu hampaissa ovat vain osa turisteille luotua eksoottista näkyä. Oikea tango tanssitaan kahden ihmisen kesken, ei esitystä varten.

Harrastajat kertovat, että argentiinalainen tango eroaa muista tansseista aistillisuutensa ja väkevyytensä takia. Parin vuorovaikutuksen ja jalkojen työn kautta on mahdollista tutkia omia rajoja, tunteita, aistikokemuksia, iloja ja suruja. Saman verran, kuin tanssiessa­ panee peliin, saa vaihdossa takaisin musiikilta, tanssiparilta ja yleiseltä tunnelmalta.

Tangotanssiaisia kutsutaan argentiinalaisella sanalla milonga. Milongoissa tanssit jakautuvat tandoihin – neljän samantyylisen kappaleen sarjoihin. On kohteliasta tanssia saman parin kanssa välimusiikkiin, cortinaan asti. Lattiaa kierretään täsmällisesti.

Perinteisiin milongoihin tälläydytään usein roolin mukaan – jäykästi. Miehillä on suorat housut, pehmeät nahkakengät, liukkaat pohjat, naisilla hame ja stilettikorot. Queer-milongaan tullaan rennommin. Naisilla on yleensä matalat kengät, korkoja kopsuttavat ennemminkin miehet, jotka etsivät oikeaa asentoa seuraajan roolissa.

Queer-milongoissa ei kysellä seksuaalista suuntautumista, eikä queer-etuliite kulukaan kaikkien harrastajien käytössä. Amerikassa ilmiötä nimitetään rainbow-tangoksi, joka tosin viittaa gay-kulttuuriin. Monissa muissa paikoissa, kuten esimerkiksi suomalaisten tangon harrastajien keskuudessa, puhutaan roolinvaihdosta ja käytetään englanninkielisiä termejä open role tai changing characters.

Huhtikuussa Pietarissa järjestetty kolmas International Queer Tango -festivaali keräsi yli sata osallistujaa. Heidän joukossaan oli myös suomalainen tangon harrastaja Jouni Mättö. Hän on kiertänyt vastaavanlaisissa tapahtumissa myös Tanskassa, Saksassa, Ranskassa ja Argentiinassa. Mätön haaveena on, että Suomessakin saataisiin aikaan samanlaista toimintaa. ”Venäjällä tanssinopetus on teknisesti korkeatasoista ja tangon harrastajat suhtautuvat tekemiseensä vakavasti. Heidän tanssinsa on intensiivistä ja eläytyvää”.

Venäläisten tangomestarien lisäksi festivaalin opettajina toimivat kansainväliset kuuluisuudet Sergio Segura (New York), Vincent Hodin (Pariisi) ja Lucas Fernandes (Sao Paolo).

Venäläiset queer-tangon harrastajat eivät aio jäädä pieneen marginaaliinsa. He harjoittelevat tanssiakseen rohkeasti mies- ja naispareina myös isommilla, perinteisillä tanssilavoilla. Tanssimalla huolellisesti he osoittavat oikeutensa olemassaoloon.

Mättö tulkitsee, että suorituksen puhtauden asettaminen tärkeään rooliin liittyy vaikeuteen mieltää kahden naisen ja erityisesti kahden miehen tanssivan yhdessä: viimeiseen saakka hiottu tekniikka on keino väistää yhteiskunnan asenteista heijastuva outouden tunne.

”Perinteisen tangon tiukka jako viejä-miehen ja seuraaja-naisen rooleihin ja siitä juontuvat konservatiiviset käsitykset miehen herruudesta ja naisen alistumisesta ovat Venäjällä vallitsevan traditionalismin tuulen ansiosta todella suosittuja. Juuri siksi täällä täytyy harrastaa queer-tangoa ja näyttää sen parhaat puolet perinteiselle tangoyhteisölle”, toteaa Natalija Merkulova, yksi huhtikuun festivaalin järjestäjistä.

Tangoharrastaja Otar Bagaturijan mielestä pietarilaisessa tangoyhteisössä asenteet paranevat koko ajan. ”Tämä on tällaista hiljaista, jokapäiväistä kamppailua ilman taistelua. Ilmestyt paikalle omana itsenäsi, ja ihmiset ottavat sinut vähitellen vastaan”.

Queer-milongat ovatkin herättäneet vähitellen kiinnostusta ja sympatiaa. ”Suuren kaupungin mittakaavassa se tarkoittaa tietenkin tippaa meressä, mutta maamme realiteeteissa se on paljon”, lisää pietarilainen ­Jana Halilova.

Viestin öisen tuulen korvissani kuulen,

Viulu hiljaa yössä vaikeroi.

Aavan aron kaipuu säveleihin taipuu,

Tango venäläinen silloin soi.

”Venäläinen tango”,
san. Reino Helismaa

Moskovasta kotoisin oleva Juri Panov möi viime syksynä kaiken omaisuutensa ja muutti Argentiinaan. Venäjän seksuaalivähemmistöjä syrjivä nykypolitiikka sai 32-vuotiaan miehen pohtimaan, mitä elämältään haluaa­. Muutoksen perässä hän etsiytyi liberaalimpaan ­maa­han.

Panov kertoo, ettei ole koskaan kokenut itseään aktivistiksi. Hän ei ole marssinut barrikadeille sateenkaarilipun kanssa huutamaan iskulauseita, vaan on pyrkinyt vaikuttamaan asenteisiin mikrotasolla, vastaan tulevien ihmisten kautta.

Argentiinalainen tango vei Panovin sydämen jo kauan sitten. Harrastus muuttui ammatiksi, kun hän vuonna 2011 alkoi järjestää tangotunteja ja queer-milongoja moskovalaisessa seksuaalivähemmistöjen suosimassa kapakassa. Yritys kuitenkin suljettiin. Vuokranantaja ei halunnut hyysätä homoja.

Moskovalainen queer-tangoseurue rohkaistui ja siirtyi jakamaan tanssisalinsa traditionaalisen argentiinalaisen tangon harrastajien kanssa. Yhteinen tanssilattia on väkevä keino taistelussa homofobiaa vastaan. ”Tulimme, tanssimme hyvin ja voitimme luottamuksen puolellemme”, kertoo Panov. Nykyisin queer-milongoja järjestetään Moskovassa kerran kahdessa viikossa. Myös perinteiset tangoajat ovat löytäneet tilaisuudet.

Vaikka arjen harmaan

Meille aamu antaa varmaan,

Tänä yönä tango soi ja loistaa kuu.

”Kuutamotango”,
san. Reino Helismaa

Queer-tango on luonut venäläisille seksuaalivähemmistöille tärkeän uuden tavan viettää vapaa-aikaa. ”Venäjällä varsinkin homojen yhteisö on varsin sulkeutunut. Keskinäinen kommunikaatio pelkistyy usein seksin hakuun, muutaman hassun homodiskon, vodkan ja pimeiden huoneiden ympärille”, kuvailee Panov. Venäjän queer-tangokouluista on muodostunut lämpimiä, perheenomaisia yhteisöjä. Ne tarjoavat seksuaalivähemmistöille mahdollisuuden tavalliseen epämuodolliseen kanssakäymiseen. ”Monet hyvin estoiset ihmiset ovat löytäneet toiminnastamme henkireiän”.

Tällä hetkellä elämä on kuitenkin helpompaa Argentiinassa. Buenos Airesista hillityn charmikas mies on vuokrannut huoneiston, jossa asuu, järjestää tanssitunteja ja milongoja. Tangoturistien on myös mahdollista majoittua hänen studioonsa.

Valtava marmorinen parveke notkuu iltaisin tanssiinsa keskittyneistä pareista, taustalla soi hiljalleen Juan D’Arienzon, Osvaldo Pugliesen tai Francisco Canaron levy.

Kirjoittaja on kokeillut tangoa molemmin päin.

Tiedustelut Qtangosta Suomessa voi osoittaa facebook-ryhmälle Queer Tango Finlandia.