Näyttely sisältää sähkömekaanisia veistoksia, mekaanisia time lapse -videoita kasvatettujen kasvien kanssa, sekä suuren pimeän installaation kvanttiavaruudesta, jossa pyritään kasvien inhimillistämisen vastapainoksi löytämään jotain epäinhimillistä.
Miten eloton näyttäytyy elävänä? Tulkitsemmeko pienenkin liikahduksen eläväksi? Milloin alamme inhimillistää tätä liikettä ja projisoida sille tunteita ja tahtotiloja? Miten reagoisimme kasvillisuuteen ympärillämme, jos kasvien liikkeet olisivat kymmenen kertaa nopeampia ja havaittavissa? Näiden ajatusten myötä Eskelinen on rinnastanut mekaanisia valekasveja ja kasvattanut oikeita kasveja. Taiteilija on jalostanut mekaanista liikettä mahdollisimman elävän kaltaiseksi hapuiluksi.
Petri Eskelinen (s. 1975) liikkuu kuvanveiston kentällä laajasti. Toisinaan veistokset pyrkivät fyysiseen läheisyyteen katsojan kanssa, toisinaan ne esittävät haurasta elämänkaltaista liikettä yksinään sähkömekaanisesti. Eskelinen valmistui kuvataiteen maisteriksi 2006 Kuvataideakatemiasta. Hän on palkittu mm. Dukaattipalkinnolla ja Suomen taiteilijaseuran taidepalkinnolla. Hänen teoksiaan on ollut esillä lukuisissa galleria- ja museonäyttelyissä. Hän on myös toteuttanut useita julkisia taideteoksia. Eskelisen teoksia löytyy mm. Kiasman, EMMAn, Serlachiuksen Taidemuseon ja Sara Hildénin taidemuseon kokoelmista.
