Olen pelännyt käärmeitä aina. Lapsena varoin lämpiminä kesäpäivinä askeleitani, sillä kotimäen kivisoratiellä jokainen keppi ja korsi olisi voinut herätä eloon sihisevänä ja suomuisena. Öisin saatoin kuvitella kyykäärmeitä sänkyni alle tai jalkopäähän lakanoiden väliin. Kyyn puremaa enemmän pelkäsin sen kohtaamista, sen läsnäoloa omassa kokemuspiirissäni. Viime kesänä menin autokouluun ja valvoin taas öisin. Mielikuvissani ajoin jalankulkijan päälle, […]