”You, you, you, out”, tiukkailmeinen rajavartija komentaa meidät tylysti ulos bussista Hattassa, Omanin ja Arabi Emiraattien rajalla.
“These seats are for families! Go back, go back!” Lipuntarkastaja viittilöi vihaisesti bussin takaosaa kohti ja häätää bussin etuosassa istuneet intialaismiehet tylysti pois paikoiltaan.
”I love the colour of your eyes”, sanoo maahantulovirkailija, nauraa ja lyö leiman passiini. Pam! Menen sanattomaksi, soperran jotain epämääräistä kiitoksen ja kiellon väliltä.
”Single beds, sir?” Seison dubailaisen loistohotellin vastaanotossa. Puolisoni täyttää matkustajakorttia.
Kerään astiat ruokapöydältä aamiaisen jäljiltä ja kannan ne keittiöön. Painava juomalasi lipeää kädestäni ja putoaa kolisten lautaskasan päälle, kun ladon astioita altaaseen. ”Voi perkele.
Ovikello soi. On sunnuntaiaamu, kello on vähän yli kahdeksan. Kumppanini on lähtenyt töihin, minä valmistaudun aamu-uintiin. Ylläni on valkoiset t-paita ja puuvillaiset bokserimalliset kalsarit. Menen avaamaan oven.
