Sähköbokseilla oli asiaa. KATSO KUVAT!

Kävin perheen kanssa Tukholmassa Raitiovaunu- ja Lelumuseoiden ohella ehdin vilkuilla katutaidekuulumisia. Tukholmassahan oli (Helsingin tavoin) voimassa vuodesta 2007 erittäin tiukka nollatoleranssi katutaidetta kohtaan, mutta pari vuotta sitten kaupungin poliittinen johto hölläsi otetta ja seinäkukkaset saavat jälleen kukkia (tietyissä rajoissa). Sattui kohdalle hienoja graffitejakin, mutta tällä kertaa näpsin kuvia sähkökaapeista ja lähinnä tarroista.

Star Trek -fanit rasismia ja seksismiä vastaan. What’s not to like? Tämä on ehkä ihanin alakulttuurin alakulttuuri ikuna. Tosin Abramsin Star Trek -leffan ovat surkeita, eikä niissä vältytty seksismiltäkään. Onneksi fanit ovat fiksumpia kuin tekijät.

Tanskalainen Kissmama näyttää käyneen Tukholman eteläisissä kaupunginosissa. Eppää, saisi tulla käymään Helsingissäkin. Ohessa myösmuutaman minuutin mittainen video Kissmaman tekemisistä – kannattaa katsastaa.

Tämä taulu juhlisti katutaidetta ja nollatoleranssin vastaista työtä. On juhlistanut sitä jo tovin tuon sähköboksin kyljessä ja taulussa esitetty näyttelykutsu on vanhentunut jo aikaa sitten. Ei haittaa, viesti on ihan ajankohtainen edelleen ja Gatukonst.se-sivusto on tutustumisen arvoinen kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Pikkulapsen ja Chen yhdistävä Baddaboom Baddabing kiinnitti huomion. Baddaboom on vuonna 2011 menehtynyt tukholmalainen katutaiteilija, joka on koetellut genren rajoja veistoksilla sun muilla, vaikka tarrat olivatkin hänen ominta tuotantoa.

Aina ajankohtainen, aina pysäyttävä.

Pitkän linjan Public Enemyn ystävänä arvostin tätä Systemets Fiende -tarraa. Näitä piisasi. Ilmeisesti olisi saatavilla myös t-paitana, täytynee tutkiskella hankintamahdollisuuksia ennen seuraavaa Stokhomdeerin vierailua.

”Olit täällä”, näitäkin piisasi ja joka kerta tulin iloiseksi moisen huomatessani.

Näitä 0253-tarroja on tehty monenlaisia, mutta ehkäpä tämä pääkallo on hienoin niistä.

Tarraansa varten grafiikat elokuvayhtiö Universalilta pihistänyt I Made This vaikuttaa musiikkibisneksissä. Nettisivuilleen ovat pihistäneet logon visuaalisen ilmeen Googlelta. Arvostan.

Missattiin Saijonmaan keikka. Tuskin olisi ollut pettymys kokea Saijonmaan naistenpäivä-konsertti Tukholmassa. No, ei auta itku markkinoilla, ensi kerralla paremmalla onnella.

Loppuun todettakoon vielä rehellisyyden ja avoimuuden nimissä, että eihän tuo reissaaminen koskaan ongelmatonta ole. Tälläkin kertaa tuettiin verojansa optimoivaa ja valtion tukiaisia keräävää varustamoyhtiötä, joka vielä luikertelee itsensä EU:n tupakkalain porsaanreiästä niin että kassakoneet vaan laulavat hoosiannaa. Näin tää vaan menee. Raskasta polttoöljyäkin kärysi.