Barack Obaman vaalivoittoon osaltaan siivittänyt HOPE-juliste nosti Shepard Faireyn maailmanmaineeseen. Fairey oli jo aiemmin rakentanut itselleen nimeä liisteröimällä ja liimailemalla tuhansittain wrestling-tähti Andre The Giantin kuvan ja Rorchachin musteläiskätestin yhdistäviä OBEY-julisteita ja -tarroja eri puolille Yhdysvaltoja sekä saanut hieman nostetta myös perinteisemmän taidemaailman puolella. Sapluunalla maalattujen teosten estetiikka on seurannut Faireytä senkin jälkeen, kun hän on siirtynyt kopiokoneella valmistetuista palapelijulisteista ja tarroista museoihin ja päässyt maalaamaan kerrostalojen päätyjä. Helppouteen, toistettavuuteen ja nopeuteen perustuvien sapluunatöiden tyyli määrittää hänen teoksiaan silloinkin, kun sapluuna on korkeintaan sivuroolissa teosta tehdessä.
Tallinnassa nähtävä versio ikoniseksi muodostuneesta HOPE-teoksesta ei itseasiassa ole se alkuperäinen. Ensimmäinen versio teoksesta oli yksinkertaisempi ja sen väripinnat olivat tasaisia. Teoksen herätettyä huomiota Fairey teki siitä monimutkaisemman version, jossa taustoihin on lisätty tekstuuria ja graafisia elementtejä.
Vaikka sapluuna voi tuntua yllättävältä työkalulta valokuvaukseen keskittyvässä museossa järjestettävässä näyttelyssä, ei kaikki ole niin yksinkertaista. Sapluunatyökin tarvitsee lähtöpisteen, joka on usein valokuva. Tallinnan Fotografiska-museon Photo Synthesis -näyttelyssä Faireyn töissä nouseekin keskeisenä esiin hänen viehtymys valokuvaukseen.
Suoraviivaisesta katutaiteesta jo vuosia sitten monipuolisempaan ilmaisuun ja muotoon siirtynyt Fairey luottaa töissään ikonisiin valokuviin, joissa poseeraa (useimmiten) julkisuuden henkilöitä. Valokuvat ovat kuitenkin toimineet vain lähtöpisteenä teoksille, ja yksinkertaistetut potretit on usein maalattu yksivärisinä ja hyvin kaksiulotteisina.
Lesser Gods Nixon, Mao, and Lenin -teokset nähdään osana Photo Synthesis -näyttelyä. (Kuva ei näyttelystä.)
Valokuvien ja sapluunaestetiikan ohella Faireyn teoksia määrittää hänen suhde propagandakuvastoon. Ja nimenomaan se, miten hän rajaa propagandakuvaston tekee useista teoksista itsessään kiinnostavia. Teoksissa neuvostoliittolainen ja kiinalainen propaganda yhdistyy saumattomasti kaupalliseen kuvastoon. Myös dollarisetelistä irrotetut elementit toistuvat teoksissa ja tämä nähdään näyttelyssä muun muassa Lesser Gods Nixon, Mao, and Lenin -sarjassa.
Sen lisäksi, että Faireyn teokset lainaavat muotonsa poliittisen ja kaupallisen propagandan kuvastosta, ovat niissä esiintyvät hahmot usein myös tavalla tai toisella poliittisia. Poliitikkojen ja vapaustaistelijoiden rinnalla esiintyvät taiteilijat ovat useimmiten tulleet tutuksi jonkinasteisesta kapinallisuudesta. Osa kuvatuista taiteilijoista on häpeilemättömän poliittisia julistajia ja osa on esittänyt kapinansa enemmän toimin, kuin sanoin. Faireyn teoksia onkin helppo pitää niin tyylinsä kuin kuvastonsakin puolesta ”poliittisina”. Katsojan ratkaistavaksi jää se, tekeekö poliittisten hahmojen esittäminen teoksissa vielä niistä itsessään poliittisia. Pitäisikö ”poliittisen taiteen” vähimmäisvaatimuksena pitää esimeriksi sitä, että joku suuttuu? Kaikesta kapinallisuudestaan ja ainakin näennäisestä poliittisuudestaan huolimatta Fairey ei ole joutunut varsinaisiin ongelmiin teostensa sisällön takia. Osansa ongelmia hän toki on saanut levitettyään teoksiaan luvatta julkiseen tilaan senkin jälkeen, kun gallerioiden ja museoiden ovet olivat auenneet hänelle.
Katukuvista eläimiin ja takaisin kaduille
Jussi TwoSeven on kotimainen taiteilija, joka on tullut tunnetuksi sapluunoilla maalatuista, harmaan sävyillä leikittelevistä teoksistaan, joista kenties tunnetuimmat esittävät eläinhahmoja. TwoSevenin vakiintuneita työkaluja, sapluunaa, spraykannua ja telaa selittävät osaltaan mennyt katutaideharrastus.
V-U-L-P-E-S-V-U-L-P-E-S.
Katutaidetausta selittää hyvin myös kuvaston, jolla TwoSeven aloitti siirtymänsä perinteisemmän kuvataidemaailman piiriin. Taiteilijauran alkupään teokset kuvasivat kaupunkimaisemia, junaratoja ja muita ympäristöjä, joissa katutaidetta tavallisesti kohdataan. Joitain vuosia jatkuneen urbaanin ympäristön kuvaamisen jälkeen TwoSeven kuitenkin vaihtoi aiheekseen eläinhahmot.
V-U-L-P-E-S-V-U-L-P-E-S hieman eri kulmasta tarkasteltuna.
Vaikka eläinhahmot eivät edusta perinteistä katutaiteen tematiikkaa ja aihevalintaa voisi pitää jälleen uutena askeleena pois katutaiteen piiristä, pääsi TwoSeven maalaamaan suurikokoisia eläinhahmoja julkiseen tilaan kerrostalojen päätyjen ja alikulkutunnelien kaltaisiin ympäristöihin. Tätä voisi pitää jonkinlaisena paluuna juurille: tavallaan kaikki oli muuttunut, mutta ei ehkä sittenkään.
Eläinhahmojen rajojen koettelu ja tutkiminen on viime vuosina johtanut TwoSevenin yhdistämään ne jo kertaalleen taakse jääneeseen urbaaniin maisemaan. Häneltä on nähty useita teoksia, joissa eläimet sulautuvat rakennuksiin, junaraiteisiin ja muihin rakennetun ympäristön kohteisiin. Galleriaia-gallerian Layers-näyttelyssä muun muassa huuhkaja yhdistyy pariisilaiseen metroasemaan ja kettu sulautuu Hampurissa kuvattuun maisemaan juna-aseman alarakenteista. Teosten pohjana toimivat valokuvat taiteilija on usein ottanut työmatkoillaan, käytyään maalamassa teoksiaan eri maissa.
Kaupunkiympäristön ja eläinhahmot yhdistävät teokset saattavat kannustaa katsojaa esimerkiksi pohtimaan ihmisen rakentaman ympäristön ja luonnon suhdetta, muunlajisten eläinten asemaa muovaamassamme ympäristössä ja sitä, kuinka suhtaudumme luontoon (ja sen arvaamattomuuteen) paikoissa, jota pyrimme kontrolloimaan mahdollisimman tarkasti.
Estetiikaltaan Layers-näyttelyn teokset edustavat tuttua Jussi TwoSevenin tyyliä, mutta poikkeavat toteutukseltaan täysin ennennähdystä. Siinä, missä sapluunoita tavallisesti käytetään maalauksessa apuna, tällä kertaa sapluunat – tai oikeastaan sapluunoita tehdessä irtileikattavat palat – muuttuvat itse teokseksi. TwoSeven on leikannut laserilla ohuesta vanerista sapluunoita ja koonnut itse teokset noista leikatuista palasista. Pitkiin teräsruuveihin kiinnitetyt palaset on aseteltu eri tasoihin niin, että edestä katsottuna teos näyttää sapluunoin maalatulta, mutta katseen siirtyessä hiemankin sivuun, paljastuu teosten kolmiulotteisuus. Teoksia voisi kuvata fyysisiksi 3D-räjäytyskuviksi sapluunatöistä.
Samoja ideoita ja erilaisia lopputuloksia
Leikatut sapluunat ovat päässeet myös osaksi Shepard Faireyn näyttelyä. Tallinnassa on esillä useita teoksia, joissa taiteilija on koostanut kollaasin, jossa eri tavoin teksturoidun taustan päälle on aseteltu yksivärisestä kalvosta leikattu sapluunan negatiivi.
Photo Synthesis -näyttelyn ripustus on ylitsevuotavan runsas. Kuvassa seinän täydeltä teoksia, joita valmistettaessa on hyödynnetty sapluunoita fyysisenä osana teoksia.
Siinä, missä TwoSeven on vienyt kokeilunsa sapluunatekniikan kanssa melko kauas alkuperäisestä, on Fairey pysynyt tiukemmin perinteissä. Faireyn teoksissa kokeilut tekniikan kanssa näkyvät erityisesti taustojen kerroksellisuudessa ja sen rosossa. Layers-teoksissaan TwoSeven puolestaan on hylännyt taustat kokonaan.
Näyttelyt osoittavat sen, kuinka eri tavoin samaa, periaatteessa hyvin yksinkertaista tekniikkaa voi venyttää, kuinka sillä voi leikitellä ja kuinka lopulta on mahdollista vaihtaa tekniikka tyystin ilman, että luopuu sen estetiikasta.
Shepard Fairey: Photo Synthesis. Tallinnan Fotografiskassa 16.3. asti.
Jussi TwoSeven: Layers. 5.3. asti Galleriaia, Pengerkatu 22 Helsinki.
"Maalaaminen on aseeni" Katutaide voi olla yhteiskunnallisen vaikuttamisen väline. Se, onko teos luvallinen tai luvaton vaikuttaa tulkintaan ja sisällölläkin on väliä.
Graffiti – säröjä yhteiskunnan julkisivussa Nykyaikainen graffitikulttuuri syntyi 1970-luvulla New Yorkissa. Sittemmin se on levinnyt globaaliksi ilmiöksi ja samalla muovautunut. Välillä graffiti on nähty merkkinä rappiosta…
Pyllynkohotuksista vastamainoksiin Brooklyniläinen taiteilija kyllästyi kotinsa edustalla möllöttäneeseen mainokseen ja päätti tuoda mainostauluihin taidetta. Hän ei ollut yksi tunteidensa kanssa.
Banksy kaapattiin museoon, ja hyvä niin Parhaiden tietojen ja taiteilijan oman todistuksen mukaan Englannin Bristolista kotoisin oleva Banksy on aiheuttanut hämmennystä ja sekoilua taidemaailmassa 2000-luvulla. Taiteilija…
Häiriköiden koronavuosi 2020 Vuosi 2020 toi Häiriköillekin pitkän lomautuksen ja perui monet opetuskeikat. Toisaalta ehdin järjestämään vuoden aikana viisi näyttelyä, joista kolme rakentui…
