Selvitimme, mitkä ovat pelisäännöt silloin, kun koulu tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osallistua mielenilmaukseen. Asiantuntijoiden viesti on selvä: kannustusta tarvitaan.

Ruotsalainen Greta Thunberg, 15, on noussut kuluneen syksyn aikana maailman maineeseen nuorena ilmastosankarina. Hän jäi koululakkoon ennen Ruotsin syksyn 2018 eduskuntavaaleja, koska aikuiset eivät hänen mielestään ole tarpeeksi huolissaan ilmastonmuutoksesta. Vaalien jälkeen Greta jatkaa lakkoilua perjantaisin.

Gretaa on alettu tukea mielenilmauksissa ympäri maailmaa. Helsingissäkin eduskuntatalon portailla on aikuisten lisäksi istunut Gretan tukena jo satoja lapsia ja nuoria, joista moni on saapunut paikalle opettajan kanssa koulupäivän osana.

Koululaiset ovat osallistuneet mielenilmauksiin kautta aikain, mutta aiheeseen suhtaudutaan Suomessa monesti hiukan arkaillen. Asiantuntijoiden mukaan tarvetta sellaiselle ei ole.

Oppilaita tulee kannustaa vaikuttamaan

Opetussuunnitelmien mukaan koulun tehtävä on tukea oppilaiden kasvua aktiiviseen ja osallistuvaan kansalaisuuteen, eli tarjota vaikuttamiskasvatusta ja mahdollistaa oppilaille vaikuttamisen kokemuksia käytännössä. Oppilaista kumpuavan vaikuttamisen tarpeen huomioon ottaminen on oleellista.

Koulussa opetellaan laatimaan yleisönosastokirje, tutustutaan yhdistystoimintaan ja harjoitellaan varjovaalien avulla äänestyksen käytäntöjä. Rauhanomaiset mielenosoitukset ovat tärkeä kansalaisten osallistumisen keino ja siksi myös niitä voidaan opiskella muiden laillisten vaikuttamistapojen ohella. Koulun kanssa voidaan osallistua sellaisiin mielenilmauksiin, jotka vastaavat koulun arvopohjaa ja kasvatustavoitetta. Mielenosoituksessa oppimisen tapa on hiukan tavallisuudesta poikkeava, mutta opetuksen sisältö vastaa luokkahuoneessa opittua. Asian käytännönläheinen ja perusteellinen työstäminen yhdessä syventää oppilaan ymmärrystä kansalaisvaikuttamisesta ja mielenilmauksen aihepiiristä ja voi näin olla jopa pedagoginen etu.

Vuonna 2017 julkaistun kansainvälisen ICCS-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten halukkuus ja kiinnostus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan on laimeaa ja heidän luottamus omiin kykyihinsä yhteiskunnallisina toimijoina oli kansainvälisesti vertailtuna heikkoa. Tutkimuksen mukaan luottamus omiin kykyihin on yhteydessä tulevaan aktiiviseen osallistumiseen. Parempi luottamus ennakoi todennäköisyyttä osallistua laillisiin mielenilmauksiin, äänestää ja osallistua muihin poliittisen toiminnan muotoihin. Tutkimus toteutettiin 8.-luokkalaisille, eli 13-17-vuotiaille nuorille yli 20 maassa ympäri maailmaa.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan ajatella, että tukemalla lasten ja nuorten vaikuttamistaitoja heistä kasvaa aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita. Mielenilmaukseen osallistuminen koulun puitteissa voi olla siihen yksi tapa.

Mielenosoittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen

Mielenosoitukset voivat olla monenlaisia. Eduskuntatalolla portailla istuminen on vain yksi esimerkki siitä, miten monin tavoin kiinnitetään huomiota yhteiskunnallisesti tärkeisiin kysymyksiin. Mielenosoitus voi olla esimerkiksi perinteinen vappumarssi puheineen, hiljainen kynttilätilaisuus jonkin tapahtuman muistoksi tai iloinen puistopiknik.

Koulu voi järjestää mielenilmauksen itse tai osallistua toisen tahon järjestämään ilmaukseen. Ensimmäisessä tapauksessa tiedossa on monenlaista antoisaa järjestelytyötä, kuten suunnittelua, tiedottamista ja turvallisuussuunnitelmien tekoa. Toisen tahon järjestämään tapahtumaan osallistuminen vaatii vähemmän etukäteistyötä, jolloin toimet liittyvät lähinnä oppilaiden ja huoltajien kuulemiseen. Jos koululta lähtee mielenilmaukseen iso määrä oppilaita, kannattaa järjestäjälle ehkä ilmoittaa tästä, jotta esimerkiksi liikenneturvallisuusjärjestyihin voidaan tarvittaessa kiinnittää erityistä huomiota.

Pakollinen mielenosoittaminen ei kuulu demokratiaan. Onkin tärkeää huolehtia siitä, että tämä on myös koulussa lapselle tai nuorelle vapaaehtoista. Mielenilmauksiin liittyy usein tietynlaista ryhmäpainetta ja opettajan olisikin kyettävä luomaan ilmapiiri, jossa kukaan ei joudu hankalaan asemaan kantansa vuoksi, oli se millainen hyvänsä. Vaikka oppilas ei haluaisi osallistua mielenosoitukseen, voi hän silti lähteä opintoretkelle mukaan havainnoimaan tapahtumaa. Opittavaa ja seurattavaa on paljon: mitä mielenilmauksessa tapahtuu, ketä on mukana, minkä puolesta, tai mitä vastaan mieltä osoitetaan ja miten osallistujat ilmaisevat kantojaan.

Voidakseen tehdä itsenäisen päätöksen mielenosoitukseen osallistumisesta, on oppilaan tunnettava sen aihe. Kuten missä tahansa opintokäynnissä, on mielenilmauksessakin tärkeää tehdä pohjatyöt hyvin. Etukäteen voidaan keskustella mielenosoitusten yhteiskunnallisesta merkityksestä ja mielenilmauksen aiheen taustoista ja tavoitteista, sekä tehdä mukaan kyltit ja hioa iskulauseet. Myös huolellinen jälkityöstö on tarpeen. Näin käynti ei jää irralliseksi ohjelmanumeroksi, vaan tarjoaa oppilaalle omakohtaisen merkityksen. Jos mahdollista, voi esi- ja jälkityöt olla hedelmällistä toteuttaa eri oppiaineiden yhteistyönä.

Huoltajille viestiminen on tärkeää

Mielenilmauksiin osallistuminen ei ole kouluissa aivan tavallista, ja on ymmärrettävää, että se saattaa herättää kysymyksiä oppilaiden huoltajien keskuudessa. Avoimuus on erittäin tärkeää: huoltajille kannattaa etukäteen selvittää mistä on kyse, millaisesta tapahtumasta on kyse, ja miksi toiminta on luonteva osa koulun toimintaa. Oppilailla on monenlaisia taustoja, ja käsitykset suomalaisten mielenilmausten luonteesta saattavat vaihdella. Voi olla, että oppilaiden vanhemmatkaan eivät ole osallistuneet mielenilmaukseen eivätkä tiedä, mistä on kyse. Mielenosoittamisen kulttuuri myös vaihtelee eri maissa.

Oppilaiden turvallisuus on luonnollisesti koulun ykkösprioriteetti, eikä se ole ristiriidassa mielenilmauksiin osallistumisen kanssa. Suomalaiset mielenosoitukset ovat lähes poikkeuksetta rauhallisia, ja niistä ilmoitetaan etukäteen poliisille, joka valvoo tapahtumaa ja huolehtii tarvittaessa myös liikennejärjestelyistä.  Koulun viestinnässä kannattaa kuitenkin jo etukäteen lievittää turvallisuuskysymyksiin liittyvää huolta. Lisäksi esimerkiksi rehtorin kannattaa valmistautua vastaamaan huoltajien mieltä mahdollisesti askarruttaviin kysymyksiin.

Hyvästä viestinnästä huolimatta negatiivisen huoltajapalautteen mahdollisuus on haastattelemiemme asiantuntijoiden kokemusten mukaan olemassa. Koulun ja opettajan on hyvä muistaa, ettei palautteesta tarvitse hätääntyä tai lannistua. Uudenlaiset opetusmuodot voivat herättää keskustelua, ja huoltajalla on oikeus saada tietää, millaiseen tapahtumaan lapsi on osallistumassa ja millaiset pelisäännöt mielenilmausvierailua varten on sovittu.

Rehtorin tuki opettajalle on tärkeää niin huoltajien palautteen käsittelyssä kuin monipuolisten oppimisympäristöjen, myös mielenilmausten hyödyntämisessä koulussa. Myös oppilaiden ja huoltajien kiitokset ja positiivinen palaute voivat kannustaa koulua.

*****

Opetushallitus on varovaisen myönteinen

Opetushallitus ei ole antanut mielenilmauksiin liittyen erillistä ohjeistusta, vaan ratkaisut asiassa tehdään paikallisesti koulun tasolla. Perusopetusasetuksen mukaan osa koulun työajasta saadaan käyttää yhteisiin tapahtumiin, ja mielenilmauksiin osallistuminen voidaan tällaiseksi tulkita.

Mielenilmaukseen osallistuminen ei saa olla pelkästään yhden opettajan näkemykseen perustuva asia, vaan päätäntävalta asiasta on opetuksen järjestäjällä ja koulun rehtorilla. Tärkeää on, että mielenilmaus on muiden koulun tapahtumien tavoin uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton. Myös huoltajien näkemyksiä on hyvä huomioida etukäteen.

Vastuukysymysten vuoksi tarkat tiedot tapahtumaan osallistumisesta tulee merkitä koulun lukuvuosisuunnitelmaan, jota monissa kunnissa voidaan täydentää lukuvuoden aikana. Oman kunnan ja vakuutusyhtiön käytännöt kannattaa selvittää erikseen.

*****

Innostuitko ideasta?

– Perjantait Gretan kanssa Eduskuntatalon portailla Helsingissä joka perjantai klo 9-12 ainakin kevään 2019 eduskuntavaaleihin asti

– Koko Suomi istuu Gretan kanssa 30.11.2018. Lisätietoa fb-tapahtumasta.

– Järjestäkää oppilaiden kanssa polkupyöräparaati koulussa. Ohjeet täältä.

– Kannustakaa kuntapäättäjiä suurempiin ilmastotekoihin lasten ja nuorten kirjeiden, piirrustusten, runojen ja sarjakuvien avulla. Ohjeet täältä.

Juttua varten on haastateltu seuraavia asiantuntijoita: Jan Löfström/ HY, Jukka Rantala/ HY ja Liisa Pohjolainen/ Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja/ Helsingin kaupunki. Opetushallituksen kannan kertoi yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen johtaja Jorma Kauppinen.

[ilmastoterveisia]