Helsingin Sanomien vaalikoneessa on yhtenä väittämänä ajatus siitä, etä ”kristilliset arvot” ovat hyvä lähtökohta poliittisia päätöksiä tehdessä. On tietenkin ihan merkityksellistä hahmottaa, mistä perinteestä ja arvopohjasta ehdokkaat ammentavat. Eikä tämä tietenkään ole ensimmäinen kerta, kun tämmöistä kysellään, mutta mietityttää, että mihinköhän kukin vastaaja ajattelee vastaavansa. Hähmäisten kysymysten joukossa tuo on monella tavalla vailla vertaa.

Entä kuinka usein ehdokkaan mietteet väittämän merkityksestä ovat jollain tavalla linjassa vaalikoneta käyttävän äänestäjän ymmärryksen kanssa?

Mistä yleensäkään on kyse?

”Kristilliset arvot” kiinnitivät ajatuksena huomion väittämäpatteristossa ehkä erityisesti siksi, että sain juuri teologian tohtori Ville Mäkipellon ja Helsingin yliopistolla teologian alalla väitöstutkimusta tekevän Paavo Huotarin kirjoittaman Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia -teoksen (Otava, 2023). Mäkipelto ja Huotari kysyvät teoksessa, mikä Raamattu ylipäätään on. Hahmottaakseen kysymystä he käyvät läpi niitä muutoksia, korjauksia, vääristymiä ja sattuman kaupalla tapahtuneita käänteitä, joita tuon Raamattuna tunnetun kirjoituskokoelman historiasta tunnetaan. Se, mitä tänään Suomessa luetaan Raamattuna ei suinkaan ole sama teos, kuin mitä on alan laskumme alkuvaiheessa luettu ja kopioitu Välimeren alueella.

Ja koska käsityksemme ”kristillisistä arvoista” perustuu pitkälti noiden Raamatun tekstien tulkitsemiseen, on ajatus näistä ”arvoista” politiikan ohjaajana varsin vaikea.

Kuten hieman ympärilleen vilkuilemalla on helppo huomata, niin jo Suomen rajojen sisälläkin nuo arvot voivat tarkoittaa lähes mitä tahansa. Arvolibeeraali tapakristitty miettii Vuorisaarnan lempeydestä puhuvaa Jeesusta ja samalla Päivi Räsänen ammentaa enemmän Vanhan testamentin tuomitsevaa ja kuristavaa tunnelmaa, jossa kaikki hänestä poikkeava on kauhistus. Voiko oikeasti väittää, että nämä molemmat edustaisivat jotain yhteisiä, jaettuja arvoja? 

Ja kuinka kaoottiseksi käsitteeksi nuo ”kristilliset arvot” muuttuvat jos siirrämme katseemme maan rajojen ulkopuolelle? Tai miten kysymys suhtautuu aikaan? Edustiko Espanjan inkvisiittio ”kristillisiä arvoja”.

Entäpäs, kun Yhdysvalloissa juuri kisatun amerikkalaisen jalkapallon finaalin, Super Bowlin aikana nähtiin He Gets us -niminen mainos, jossa mainostettiin Jeesusta ja kristinuskoa? Vuonna 2021 perustettu kristitty säätiö Signatry maksoi yhteensä 20 miljoonaa dollaria noista kahdesta mainoksesta. Kuulostaa kovin erilaiselta, kuin sen rahanvaihtajien pöytiä kumonneen ja ranttaliksi pistäneen Jeesuksen touhut. Eikä siinä vielä kaikki: kaksi Super Bowlissa nähtyä mainosta ovat osa noin 100 miljoonana dollarin arvoista kampanjaa, jossa tämä muun muassa  LGBTQI+-henkilöitä ja aborttioikeutta vastustava yhteisö kertoo Jeesuksesta, joka saattaa olla lähempänä Päivi Räsäsen toivetta, mutta samalla on hyvin kaukana monien vaikkapa suomalaisten kokemuksesta. Edustaako tämä He gets us -mainoskampanja Hesarin vaalikoneessa kyseltyjä ”kristillisiä arvoja”? 

Vastausta kysymykseen ei voi tietää kukaan muu, kuin kukin kysymykseen vastannut ehdokas. Me vaalikoneiden käyttäjät joudumme arvailemaan sitä, miksi tätä kysytään ja pohtimaan sattuuko oma kokemuksemme termistä ylipäätään edes auttavasti yksiin ehdokkaan kokemuksen kanssa.