Tärkeistä asioista saa ja pitääkin puhua. Ja mitä tärkeämpi asia – kuten ilmastonmuutos – sitä tärkeämpää on huolehtia faktojen oikeellisuudesta. Ohessa Häiriköiden tarkastuslista ilmastokeskusteluun.

Syksyllä julkaistu hallitusten välisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n arviointiraportti, keväiset koululaisten globaalit ilmastolakot ja vaalihulinat ovat saaneet myös sellaiset ihmiset puhumaan ilmastonmuutoksesta, jotka eivät ole sitä ennen tehneet. Se on parasta ja mahtavinta! Valitettavasti julkisessa keskustelussa on syvään juurtuneita, paikkaansa pitämättömiä ilmastokummallisuuksia, joita saattaa vahingossa tulla toistelleeksi itsekin.

Tarkista tästä, ettei sinun suustasi ainakaan jatkossa lipsahda höpöpuheita.

1. Ilmastonmuutos ei ole synonyymi kaikille maailman ongelmille

Maailmassa on tällä hetkellä paljon erilaisia ympäristöongelmia ja eettisiä haasteita. Ilmastonmuutoksen syyt, seuraukset ja hillintäkeinot ulottuvat moneen paikkaan ja liittyvät tavalla tai toisella moniin muihin ongelmiin ja haasteisiin.

Ilmastonmuutos on siis osa moninaista globaalia ympäristö- ja kestävyysongelmien vyyhtiä. Se ei kuitenkaan ole synonyymi kestävälle kehitykselle eikä kaikille maailman ympäristöongelmille. Jotta ympäristökysymyksiä voitaisiin pätevällä tavalla ratkaista, on tunnettava juuri kyseisen ongelman (tässä tapauksessa ilmastonmuutoksen) syyt ja siihen parhaiten vaikuttavat ratkaisumallit. Pidä huoli siitä, ettet sekoita ilmastonmuutoksen syitä, seurauksia ja ratkaisumalleja muiden ongelmien syihin, seurauksiin ja ratkaisumalleihin.

Ilmastonmuutos ratkaistaan tekemällä isoja muutoksia tavoissamme asua, liikkua, syödä ja kuluttaa. Sen sijaan kodin kemikaalikuorman vähentämisestä, otsonikerroksen suojelusta tai työntekijöiden oikeuksia kunnioittavien Reilun kaupan tuotteiden ostamisesta ei juuri ole hyötyä ilmastonmuutoksen hillinnässä, vaikka paremman maailman kannalta nämä kaikki ovat hyviä asioita.

2. Tiukat yhteiskunnalliset päätökset ovat välttämättömyys, sillä kuluttajavalinnat ovat liian pieniä

Kuluttajavalintojen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on saanut julkisessa keskustelussa suhteettoman suuren roolin. Ilmastonmuutosta ei voida hillitä riittävästi keskittymällä pelkästään kuluttajavalintoihin. Yhteiskuntamme on rakentunut siten, että omaa hiilijalanjälkeään on vaikeaa pienentää kestävälle tasolle, vaikka kuinka haluaisi. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on kuluttajavalintoja tehokkaampaa, koska sen avulla asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja kuluttamiseen liittyvät ilmastoystävälliset valinnat tehdään helpoiksi, halvoiksi ja houkutteleviksi myös sellaisille kuluttajille, joilla ei ole aikaa, energiaa tai kiinnostusta erityisesti panostaa vastuullisiin valintoihin.

Kuten oheinen kuva muistuttaa, voidaan kuluttajavalinnoilla saada aikaan pieniä muutoksia, mutta järkälemäiseen vaikuttamiseen niistä ei ole hyötyä. On keskityttävä järkäleen liikuttamiseen tavoilla, joilla se on oikeasti mahdollista (eli yhteiskunnallisella vaikuttamisella).

Joidenkin mielestä on kohtuullista osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamistoimintaan vasta sitten kun on tiputtanut oman hiilijalanjälkensä riittävän pieneksi. Tämä on puppua. Jos ajattelemme näin, on Suomessa vain muutamia ihminen, jolla on oikeus vaatia muutoksia. Jos tilanne olisi tällainen, olisi peli jo pelattu ja planeettamme elinkelvoton jo ehkä 50 vuoden kuluttua.

3. Isot teot ovat tärkeämpiä kuin pienet teot

Ilmastonmuutosta hillitään erikokoisilla teoilla, mutta toiset teot ovat tehokkaampia kuin toiset. Kuluttajina tunnemme usein vain pienimmät ja helpoimmat teot. Pienet teot vaikuttavat vähän yhden ihmisen tai perheen hiilijalanjälkeen, isoimmilla teoilla vaikutetaan paljon kaikkien maailman ihmisten elämään. Olemme globaalin ilmastokatastrofin partaalla ja koska käytettävissämme oleva aika on hyvin rajallinen, on olennaista kiinnittää huomiota siihen, millä teoillamme on isoimpia vaikutuksia ja keskittyä niihin. Mittakaavakysymyksillä meitä johdetaan usein myös harhaan, joko tarkoituksella tai vahingossa. Keskity ilmastonmuutoksen kannalta merkittäviin tekoihin ja vaadi myös poliittisilta toimijoilta samaa.

Paljon puhutuilla kierrättämisellä ja muovin käytön vähentämisellä on maailmaan hyviä vaikutuksia, mutta ilmastonmuutoksen hillinnässä niistä on vain marginaalinen apu. Ilmastonmuutoksen riittävä hillitseminen vaatii suuria muutoksia energiantuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä, asumisessa ja maataloudessa. Myös luonnon omien hiilinielujen, kuten metsien ja maaperän hiilensidontakykyä tulee pyrkiä vahvistamaan.

4. Eri toimijoilla on erilaiset roolit

Ilmastoratkaisuja tekemään tarvitaan mahdollisimman paljon ihmisiä ja eri alojen osaajia. Yhteiskunnassa eri rooleissa olevilla ihmisillä on erilaisia mahdollisuuksia tehdä erilaisia ilmastoratkaisuja. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun eri toimijat keskittyvät niihin asioihin, joihin voivat parhaiten vaikuttaa omasta asemastaan käsin. Toisaalta meillä on yhteiskunnassa erilaisia rooleja työpaikalla, harratustoiminnassa ja kotona ja voimme voimme toimia tehokkaasti jokaisessa näistä paikoista.

TUTKIJAT tutkivat ilmastonmuutoksen syitä, seurauksia ja parhaita ratkaisumalleja ja välittävät tutkimustuloksensa yhteiskunnan muiden toimijoiden, erityisesti päätöksentekijöiden tietoon.

POLIITIKOT säätävät lakeja ja muuttavat verotusta ja tukipolitiikkaa, joiden avulla ympäristöystävälliset valinnat muuttuvat kuluttajille helpoksi ja yhteiskunnan uudet pelisäännöt tulevat selviksi yrityksille ja muille toimijoille yhteiskunnassa. Kuntapolitiikassa varmistetaan muun muassa että kunnan energia- ja hankintapolitiikat ovat kunnossa ja kunnan alueella tehdään hyvää yhdyskuntasuunnittelua.

YRITYSTOIMIJAT tutkivat ja kehittävät uusia tuotteita ja palveluita, jotka helpottavat muiden toimijoiden ilmastovastuullista toimintaa. Ne myös huolehtivat siitä, että oma toiminta ei kuormita ilmastoa.

TOIMITTAJAT ovat vallan vahtikoiria. He kirjoittavat ja puhuvat ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja ratkaisumalleista, kysyvät oikeita kysymyksiä oikeilta toimijoilta, suhtautuvat haastateltavien viesteihin kriittisesti ja tarkistavat faktat ennen juttujen julkaisua.

KASVATTAJAT kasvattavat kriittiseen ajatteluun ja hyvään medialukutaitoon kykeneviä aktiivisia kansalaisia, joilla on hallussa ainakin ilmastonmuutoksen perusfaktat.

JÄRJESTÖAMMATTILAISET pitävät yllä yhteiskunnallista keskustelua, nostavat esiin ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia ja tarjoavat niihin ratkaisuja, kannustavat kansalaisia vaikuttamaan kanssaan ja vastaavat visaisiinkin kysymyksiin alansa asiantuntijoina.

KANSALAISET osallistuvat yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen mm. painostamalla poliitikkoja kunnianhimoisiin päätöksiin kirjeiden, sähköpostiviestien ja puhelinsoittojen avulla, luomalla ja allekirjoittamalla vetoomuksia, osallistumalla mielenosoituksiin, tekemällä äänestyspäätökset huolella ja pitämällä yllä kriittistä keskustelua somessa ja lehtien palstoilla sekä tekemällä ilmastovastuullisia kuluttajavalintoja. Kansalaiset (lapset, nuoret ja aikuiset) tietävät ilmastonmuutoksen perusteista, mutta heidän ei tarvitse olla aiheen asiantuntijoita, vaikka he osallistuisivat aktiivisesti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Oman arkensa lisäksi kansalaiset voivat vaikuttaa myös harrastustoiminnassaan niin futisfaijana, ympäristöaktivistina, partiolaisena, kuorolaulajana tai hyväntekeväisyysjärjestön aktiivina.

5. Asuminen, liikkuminen, ruoka ja kuluttaminen lisäävät ilmaston muuttumista, tai auttavat hidastamaan sitä

Nykyinen länsimainen elämäntapa on rakentunut fossiilisten polttoaineiden eli hiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen käytön varaan. Niiden polttaminen energiantuotannossa ja liikenteessä on merkittävin ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Päästöjä syntyy myös muun muassa maataloudessa, teollisuuden prosesseissa, kaatopaikoilla ja metsäpaloissa. Nyrkkisääntönä on, että eniten päästöjä syntyy asumisesta, liikkumisesta, syömisestä ja kuluttamisesta. Päästöjen syntymistä vähennetään parhaiten keskittymällä eniten päästöjä aiheuttaviin toimintoihin.

Olemme globaalin ilmastokatastrofin partaalla ja siksi kaikilla sitä oikeasti hillitsevillä toimilla on merkitystä. Seuraavat teot ovat kuluttajan näkökulmasta vaikuttavimpia ilmastotekoja. Jos et kuluttajana jaksa miettiä jokaista valintaasi ilmaston kannalta, kannattaa keskittyä näihin. Muu on sipistelyä. Kohdasta 4 voit katsoa, miten yhteiskunnan eri toimijat voivat helpottaa vastuullisten kuluttajavalintojen tekemistä.

ASUMINEN: muuta pienempään asuntoon, muuta lähemmäksi työpaikkaasi ja palveluita, alenna kotisi lämpötilaa, vaihda vihreään sähköön
LIIKKUMINEN: vähennä lentomatkustamista, liiku pyörällä, kävellen tai joukkoliikenteen avulla
SYÖMINEN: älä heitä ruokaa roskiin, syö enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa
KULUTTAMINEN: kuluta rahaa mahdollisimman vähän, tarkista, että säästösi (eläkerahastot, sijoitukset) eivät tue fossiilitaloutta

6. Ilmastoratkaisut ovat jo olemassa, ne pitää vain ottaa käyttöön

On jo melko hyvin tiedossa, miten ilmastonmuutos torjutaan. Tutkimusta ja tuotekehitystä tarvitaan edelleen, mutta käytännössä ilmastonmuutoksen hidastaminen täytyy ja voidaan tehdä nyt jo käytössä olevilla teknisillä ratkaisuilla. Keskeisimmät muutokset tehdään siellä, missä päästöjä tällä hetkellä syntyy eniten. Muutoksia tarvitaan niin energiantuotannossa, liikenteessä, teollisuuden prosesseissa, maataloudessa, kuin kuluttamisessakin.

Tarvitaan ainoastaan riittävä yhteiskunnallinen paine siihen, että uudenlaiset ratkaisut otetaan käyttöön laajassa mittakaavassa. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on listannut 100 yhteiskunnan ilmastotekoa, joiden avulla ratkaisut pannaan käytäntöön. Lista alkaa tiukemmilla ilmastotavoitteilla ja vahvemmalla ilmastolailla. Sitten hommiin.