Kirjoittanut Ilona Iida Simes

Poliisin vapauksia ja nuorison vainoa – Poliisilaitoksen alkujuuret ovat Pariisin löyhkässä

Poliisi on kansan ja valtion puolella. On hyvä muistaa, että sen kertoo jo sana "poliisi".

Lukuaika: 2 minuuttia

Poliisin vapauksia ja nuorison vainoa – Poliisilaitoksen alkujuuret ovat Pariisin löyhkässä

Voima 20 vuotta sittenVoima 20 vuotta sitten

Ensimmäinen Voima-lehti ilmestyi marraskuussa 1999. Juttusarja palaa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsitellyt parin vuosikymmenen ajan.

Ruhtinas Kaarle Kaljupää keksi pykätä Pariisiin puisen rakennelman nimeltään Chatêlet. Se valmistui vuonna 870, ja 1300-luvulta Ludvig VI Paksun hoivissa se tuunattiin suureksi kivilinnoitukseksi. Chatêlet’n lähistön asukkaat olivat Pariisin köyhintä väestöä, sillä kulmakunta oli haisevaa: vieressä sijaitsivat Pariisin suurimmat teurastamot, ja kaikki valittivat vahvasta veren hajusta.

1700-luvun alussa uutta väestöä tunki kaupunkiin periferian jokaisesta portista. Uudeksi viranhaltijaksi Chatêlet’ssa keksittiin ”lieutenant général de police”, poliisiluutnantti. 

Ranskan kielen police kuten suomen poliisikin tulevat kreikan sanasta polis, joka tarkoittaa valtiota ja hallintoa. Poliisin tehtävä on nimenomaan palvella suojellen valtiota eli kansaa. 

POLIISIVOIMIEN SYNNYSTÄ EI ehtinyt virrata paljoakaan vettä Pont Neufin alla, humahti vain 304 vuotta, kun oli ilmestyvä Voiman numero 5/04. Otsikolla ”Hallitus esittää uusia nuorisovainon muotoja” Voiman tuotteliaimpiin avustajiin kuuluva Julle Tuuliainen (1957–2017) kirjoitti Matti Vanhasen hallituksen halusta kontrolloida nuorisoa.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

“Keskusta-demarivetoinen hallituksemme antoi taannoin esityksen, jonka mukaan poliisille tulisi oikeus tehdä alaikäisille henkilötarkastus etsiessään näiltä laittomasti hallussapidettyjä viinoja.”

Poliisi saattaisi olla oikeutettu jopa riisumaan nuoren, ja tällainen kohtelu olisi nuoren kannalta nöyryyttävää. Tuuliainen oli kirjoituksensa tyylistä päätellen raivoissaan ja huolissaan.

“Viranomaisemme tuntien on oletettavissa, että näitä viinaksia ruvettaisiin nyt etsimään tyypeiltä, joiden pärstä ei miellytä. Marginaalisia alakulttuureja edustavat ja värilliset olisivat kaiketi kiusanteon polttopisteessä.”

VUONNA 2024 POLIISITAUSTAINEN kansanedustaja Timo Vornanen nostatti kohua ampumalla käsiaseellaan humalassa Helsingin yössä. Tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa pohdittiin, kertooko moinen käytös jotain kansanedustuslaitoksesta, poliisista tai Vornasen silloisesta puolueesta, perussuomalaisista. Onneksi vallanpitäjät ja poliisi ovat yksiselitteisesti tuominneet ammuskelun, mutta mielipiteet aseen kantamisesta ovat vaihdelleet.

Nyt vuoden 2024 kesällä huolta aiheuttavat kammottavat puukotukset Oulussa. Niiden takana olevat rasistiset motiivit herättävät ilmeisesti vähemmän huolta hallituspuolueissa kokoomuksessa ja perussuomalaisissa, jotka vaikuttavat edelleen luottavan siihen, että hallitusohjelman laimea rasisminvastainen kirjaus riittää rauhoittamaan yhteiskunnassa piilevää angstia ja vihaa.

Olisipa Julle Tuuliainen keskuudessamme kommentoimassa nykytilaa. Vuonna 2004 hän kirjoitti näinkin:

”Kun itse olin teini, poliisit kävivät usein festareilla avoimesti öykkäröimässä ja saivat varsin huonon maineen nuorison silmissä. Itseltäni meni pari vuosikymmentä, ennen kuin opin taas sietämään poliisiauton maisemissa. Todellisten rikosten torjunnassa ja selvittämisessä poliisin ja kansan on kuitenkin kyettävä pitämään yhtä.”