Voima 20 vuotta sitten
Ensimmäinen Voima-lehti ilmestyi marraskuussa 1999. Juttusarja palaa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsitellyt parin vuosikymmenen ajan.
Kun supernovat räjähtelivät ja törmäilivät neutronitähtiin 6,6 miljardia vuotta sitten, hötäkässä alkoi tekeytyä uraania. Tästä ei vilahtanut kuin pari miljardia vuotta, kun avaruuden pölypilvistä alkoi muodostua alue, jonka nykyään tunnemme aurinkokuntanamme. Siitä pääsi kulumaan puuduttavat nelisen miljardia vuotta hetkeen, jolloin oli ilmestyvä Voiman numero 4/2002.
”Ydinvoima on halpaa – tai sitten ei” -otsikon alla ympäristöaktivisti Oras Tynkkynen kirjoitti, että ydinvoimaloita operoiva firma Teollisuuden Voima OY (TVO) oli rahoittanut Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa tehdyn diplomityön, jonka mukaan ydinsähkö oli “edullisin sähköntuotantomuoto”. Ydinvoimalla tuotetun sähkön hintaa oli verrattu maakaasuun, jonka sanottiin olevan viidenneksen kalliimpaa, mutta “uusiutuvia energianlähteitä ei vertailussa otettu huomioon”.
TVO haki tuolloin lupaa eduskunnalta viidennen ydinvoimalan eli uuden ydinreaktorin rakentamiseen. Eduskunnan enemmistö hyväksyi viidennen reaktorin – niin kutsutun Olkiluoto 3:n – vuonna 2002 pari kuukautta Voiman jutun ilmestymisen jälkeen, ja reaktorin rakentaminen alkoi vuonna 2005.
Tynkkynen haastatteli jutussaan ympäristöjärjestö Greenpeacen silloista kampanjavastaavaa, Harri Lammia. Reaktorin hinnaksi oli arvioitu 2,2 miljardia euroa, ja Lammi rohkeni epäillä riittääkö massi: “Hinnat eivät perustu sitoviin sopimuksiin vaan mainospuheisiin. TVO:lle tarjottuja reaktorityyppejä ei ole vielä rakennettu missään päin maailmaa, joten niissä voi olla kalliiksi osoittautuvia lastentauteja.”
Niitä on ollut. Reaktorin hinnaksi arvioidaan nyt 9–11 miljardia euroa, eikä se ole vieläkään käytössä. Miten paljon se joskus tuottaa, se on kiinni siitä, miten hyvin se sitten aikanaan toimii.
Nykyään Harri Lammi työskentelee Tiina ja Antti Herlinin säätiössä ympäristöhankkeiden johtajana. Reaktorin viivästyminen ei ole ollut hänelle yllätys. “Reaktoria on suunniteltu samalla kun sitä on rakennettu, ja ongelmia on tullut koko ajan enemmän.”
Ydinvoimateollisuus keksi 2000-luvulla alkaa mainostaa kovin huonomaineisena pidettyä ydinvoimaa ilmastokriisin ehkäisijänä. Lammi varoitti tästäkin ansasta Voimassa nimenomaan hinta-argumentin avulla: “Jos perustamme ilmastopolitiikkamme ydinvoimalle, miten käy, jos se osoittautuukin myöhemmin liian kalliiksi?”
Nyt vuonna 2023 Lammi on tyytyväinen uusiutuvien energianlähteiden siirtymisestä marginaalista valtavirtaan. Hänen mukaansa vuonna 2002 “tuulivoima ei ollut Suomessa kilpailukykyistä”.
Parikymmentä vuotta sitten tuulienergiaa otettiin käyttöön ahkerasti erityisesti Tanskassa ja Saksassa, mutta Suomessa teollisuus ja poliitikot eivät nähneet uusiutuvien energianlähteiden mahdollisuuksia.
Tilanne alkoi muuttua, kiitos markkinavoimien. Erityisesti viimeisten kymmenen vuoden ajan tuulivoimaa on rakennettu paljon Suomessakin, ja investoinnit siihen ovat muuttuneet hyvin tuottaviksi. Eikä sähkö viime talvenakaan loppunut. “Tuulivoima tasasi sähkönkulutuksen piikkejä”, Lammi sanoo tyytyväisenä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kaasutoimitusten katkaiseminen Venäjältä ovat pakottaneet järkeistämään kulutusta. “Sähköä on säästetty paljon paljon. Vielä parikymmentä vuotta sitten teollisuudessa väitettiin, ettei kukaan täällä halua säästää.”
