Voima 20 vuotta sitten
Ensimmäinen Voima-lehti ilmestyi marraskuussa 1999. Juttusarja palaa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsitellyt parin vuosikymmenen ajan.
Kalevala kertoo, miten vaka vanhalle Väinämöiselle diilattu Aino pakenee avioliittoa hukuttautuen. Asiaa on tuskailtu vuodesta 1835.
Mutta 167 vuotta oli liian pieni aika hioa Suomen valtamedian käsitystä “käpälöinnistä”, paljasti Voiman numero 03/2002. Jutussaan ”Käpälöinnin jäljet” Voiman toimittaja Juska Jutila kommentoi mediatutkija Anna Mäkelän kirjoitusta Journalismikritiikin vuosikirjasta.
Jutila aloitti kertomalla, miten Helsingin Sanomat oli paljastanut suuryrityksen miespuolisen toimitusjohtajan ahdistelleen naispuolisia alaisiaan. Myöhemmin toimittaja Harri Nykänen kertoi Nelosen Palaneen käryä -ohjelmassa, että ahdistelija oli Veikkauksen Matti Ahde.
Veikkauksen pyynnöstä oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskinen tutki tapausta.
Jutila kirjoittaa, että “Koskinen löysi näyttöä siitä, että sukupuolista häirintää oli tapahtunut, mutta se oli hänen mukaansa lievää, pikemminkin käpälöintiä”.
On pakko ihmetellä millaista olisi ollut voimakas käpälöinti. Jutila tiivisti Hesarin juttua: “Ahde ei ollut uskonut tai ymmärtänyt, ettei fysioterapeutti halunnut hieronnan jälkeen halailla pelkkiin alushousuihin pukeutunutta asiakastaan. Fysioterapeutin mukaan Ahde oli jahdannut häntä ympäri huonetta kalsarisillaan, muna pystyssä.”
Suomen valtamedia ei pitänyt Ahteen käytöstä tuomittavana. Mediatutkija Mäkelää lainaten: “Yleinen johtopäätös lehdissä oli, ettei ollut kyse ahdistelusta. Päätelmä perustuu nimenomaan Koskisen raporttiin.”
Veikkaukselle imagohaitta oli silti liian suuri. Huolimatta tuesta, jota puoliso ja kaverit antoivat Ahteelle, yhtiö irtisanoi hänet toimitusjohtajan pestistä.
Kun Lakimiesuutiset kysyi vuonna 2007 Koskiselta mitä hän ajattelee tapauksesta “nyt”, hän vastasi, että “onhan se Herran tähden selvää, että toista ihmistä ei saa käpälöidä!” Toisin kuin valtalehdistö, Koskinen ymmärsi olla laimentamatta mielestään lievää käpälöintiä flirtiksi eikä vatvonut asiaa.
Palataan vielä Suomen tunnetuimpaan käpälöinnin uhriin. YLEn Kulttuuricocktail teki Kalevalan Ainon hukuttautumista esittävästä Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta suositun lääppimistä vastustavan meemin vuonna 2018.
Somekommentin mukaan ”Ainon valinta, että hän ei suostu järjestettyyn avioliittoon, kertoo pikemminkin siitä, että naisten valinnanvapaus on tunnistettu Suomessa jollain tasolla aina.”
Nyt ollaan asian ytimessä, vaikka johtopäätös onkin pielessä. Kyllä, Aino oli valintatilanteessa: naida tai kuolla. Mutta ei, itsemurha näennäisenä vaihtoehtona ei kerro vapaudesta. Sen sijaan sekä eepos että taulu tunnistavat naisen halun valita.
Ehkä useiden ahdistelukohujen jälkeen vuonna 2023 naiset kaikkialla maailmassa saavat yhä useammin mahdollisuuden valita.
