Voima 20 vuotta sitten
Ensimmäinen Voima-lehti ilmestyi marraskuussa 1999. Juttusarja palaa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsitellyt parin vuosikymmenen ajan.
Olipa kerran Voima-lehden numero 3/00, Voimista kaikkein aikain neljäs. Sen 48-sivuista sisältöä olivat artikkelit, haastattelut ja kuvagalleria. Kuten nytkin.
Ja paljon mainoksia.
Ensimmäisistä numeroista alkaen Voimaa inhoavat populistit ovat mekkaloineet lehden olevan kommunistinen. Tämä ei ole 20 vuodessa muuttunut, alustat vain ovat vaihtuneet: 20 vuotta sitten valittajat tyytyivät lähettämään Voimaan vihaisia sähköposteja ja jopa kirjeitä. Nyt haukkujat keskittävät energiansa omille keskustelukanavilleen netissä.
He eivät kuitenkaan ole lukeneet lehteä, sillä syntymästään saakka Voima on julistanut toimivansa markkinatalouden ehdoilla. Voima on aina tarvinnut mainoksia. Ne ovat lehden tärkein rahoituskanava.
VOIMA ON JOUTUNUT ja kyennyt määrittelemään minkälaista markkinataloutta se tukee.
Pienistä puroista kasvaa Voima -otsikolla Tuomas Rantanen kirjoitti manifestoivasti:
“Koska Voiman maailmankuva hylkii ylikaupallisuutta, lehti on tehokas mainosfoorumi nimenomaan fiksusti perustelluille mainoksille. – – Mainokset on pyritty valikoimaan Voiman edustaman kulttuurisen maun mukaan.”
“Kulttuurinen maku” mainoksissa näyttää vuonna 2000 tarkoittaneen taide-elokuvien festareita, pieniä levyfirmoja ja mielipidelehdistöä.
Tuolloin Rantanen, joka on tärkeä Voiman tekijä edelleen, oli keksinyt uuden mainosidean. Pääkirjoitusaukeamalle lehden alkupuolelle koottiin “Kuukauden merkkituotteet”. Lehden 3/00 merkkituotteisiin olivat päässeet Eloevään Luomuset-lastenruuat, koska ne olivat “ainoa kotimainen kilpailija Nestlén ja Arlan lastenmuonille”.
MAINOSMEDIA VOIMA EI ole koskaan pelännyt kritisoida markkinataloutta. Markkinoiden diktatuuria vastaan oli Mika Rönkön repäisevä otsikko vuonna 2000. Juttu esitteli älykköjen ranskalaista suosikkilehteä, Le monde diplomatiquea eli Diploa, joka Rönkön mukaan “puolustaa ranskalaisia kulttuuriarvoja” vaikka “lehden linja on globaali”.
“Viime aikojen pääkirjoituksissa on kansainvälisten pääomaliikkeiden analyysien ohella käsitelty Kosovon tuhoamista, Bundesbankin Eurooppaa, uusfasismia, ilmaston lämpenemistä, petettyä sosiaalidemokratiaa, Naton johtamaa ‘uutta mailmanjärjestystä’ ja Mai-sopimuksen kaatumista”, Rönkkö luetteli.
Jotkut aiheet ovat nyt aivan yhtä mediaseksikkäitä kuin 20 vuotta sitten. Saksan isojen pankkien valtaa, nykyajan fasismia, ilmaston lämpenemistä ja Natoa puidaan edelleen. Kosovon tuho on ikävä muisto vain, nyt rauniona on Syyria. Mai-sopimuksen jälkeen maailmassa valmistellaan uusia vapaakauppadiilejä.
Mutta Diplo on entistä vahvempi. Suomessa ja suomenkielisenä se on ilmestynyt jo vuodesta 2007. Tämän vuoden 2021 alusta Diploa julkaisee Voima.