Voima 20 vuotta sitten
Ensimmäinen Voima-lehti ilmestyi marraskuussa 1999. Juttusarja palaa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsitellyt parin vuosikymmenen ajan.
Jo muinaisina aikoina eli Voima-lehdessä 8/2000 oltiin oraakkeleita.
Metsäaktivisti Annina Käppi kirjoitti otsikolla ”Suomalaista metsäbisnestä” mitä se ”touhuaa Kaakkois-Aasiassa”.
Käppi raportoi UPM-Kymmenen ostaneen indonesialaiselta April-yhtiöltä Changshun paperitehtaan.
”Tehtaan käyttämä sellu on Aprilin Riapulpin sellutehtaalta, joka valmistaa sellua avohakkaamalla Riaun maakunnan sademetsiä Sumatran saarella Indonesiassa.”
Yhtiön avohakkuilla tuhoamiin metsiin oli ollut käyttöoikeus myös paikallisilla yhteisöillä. ”Aprilin tapauksessa kiistat ovat johtaneet väkivaltaisuuksiin”, kertoi Käppi.
Tuhoja eivät aiheuttaneet vain avohakkuut, vaan myös istutukset. Sumatran hakkuuaukeilla alettiin kasvattaa akaasiaa. Kehno idea:
”Vierasperäisen akaasian plantaasi-istutukset eivät korvaa sademetsää elinympäristönä.”
Artikkelin lopuksi kerrottiin, että aktivistit järjestävät Helsingissä maaoikeuksia ja metsien käyttöä käsittelevän seminaarin.
Ympäristöjärjestöt, mukana Annina Käppi, ovat vuosikausia puhuneet Suomessa ja maailmalla suurten metsäyhtiöiden aiheuttamista tuhoista.
Onko tilanne nyt parempi ja ovatko jätit ottaneet opikseen, eivätkä tuhoa tältä katsoen eksoottisia luonnonvaroja?
”Vaikkeivät suomalaiset sademetsäsellua enää ostakaan, suomalaisen metsäklusterin perintönä Indonesiassa myllyt jauhavat edelleen”, Käppi päivittää.
”Ratkaisemattomat maakiistat ja ihmisoikeusloukkaukset ovat vieläkin arkipäivää. Uutena asiana on nyt huomattu, että hakkuisiin päätyneiden suosademetsien ilmastopäästöt ovat valtavia jopa maailman mittakaavassa.”
Indonesiassa touhusi jo vuonna 2000 paljon härmäläisiä.
”Toinen suomalainen metsäjätti, Stora Enso omistaa 60 % indonesialaisesta plantaasiyhtiöstä Finnantara Intigasta”, Annina Käppi kirjoitti. Hän jatkoi kertomalla miten firman aiheuttamista ongelmista suurimmat liittyvät maaoikeuksiin. Paikallisia yhteisöjä painostettiin.
Metsäjätti-elokuva on Suomen katsotuimpia. Siinä Metsäjätti-yhtiö irtisanoo porukkaa Suomessa. Ihan niin kuin UPM-jätti aikoo pian tehdä. Suomessa on kalliimpaa touhuta kuin ulkomailla.
Metsäjättien öykkäröinti kotimaassa ja viidakoissa ei ole fiktiota:
”Perinteisten metsäjättien rinnalle on vuosien saatossa tullut muitakin suomalaisia”, Käppi kertoo nyt, vuonna 2020. ”Nesteen biodiesel jatkaa Indonesian sademetsien tuhoamista.”
Kuvituskuva: Stora Enson ostamaa ja Metsähallituksen hakkaamaa vanhaa metsää Suomen Lapista. Greenpeace, Wikimedia Commons.
