Alkuperäisen pääkirjoituksen kuvituskuva. Voima 1/99. Max Liimatainen.

Kirjoittanut Iida Simes

Voima syntyi vastapainoksi jees jees -journalismille

Lukuaika: 2 minuuttia

Voima syntyi vastapainoksi jees jees -journalismille

Alkuperäisen pääkirjoituksen kuvituskuva. Voima 1/99. Max Liimatainen.

Voima 20 vuotta sittenVoima 20 vuotta sitten

Ensimmäinen Voima-lehti ilmestyi marraskuussa 1999. Juttusarja palaa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsitellyt parin vuosikymmenen ajan.

Pari vuosikymmentä, neljä viikkoa ja neljä päivää ennen tämän lehden ilmestymistä valkeni tuo auvoisa päivä 5.11.1999, jolloin painosta putkahti ihka ensimmäinen Voima-­lehti.

Päätoimittaja Peik Johanssonin pääkirjoitus oli otsikoitu ”Voima on käynnistäjä”.

”Perimmäinen syy Voima-lehden syntymiselle on syvä huoli journalismin tilasta ja tulevaisuudesta”, Johansson muotoili. 

”Juttujen muoto on tylsä. Sivua kun kääntää, sitä tietää mitä sieltä löytää.” 

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Sillä hän ei viitannut Voiman juttuihin, vaan muuhun suomalaiseen siihenastiseen journalismiin. 

Johansson oli ollut jopa perustamassa Voimaa, koska kaipasi monipuolista tiedonvälitystä. Tätäkin hän avasi pääkirjoituksessaan: 

”Tässä maassa ollaan niin hissun kissun ja jees jees, oli sitten kyse Brysselistä tai Nokiasta. Ennen vanhaan tätä kutsuttiin suomettumiseksi. Demokratia tarvitsee kuitenkin ristiriitoja ja erilaisia näkökulmia säilyäkseen vireänä ja uskottavana. Uuden vuosituhannen kynnyksellä kaipaamme ennen muuta ­vipinää ja vääntöä, keskustelua siitä, millaisessa todellisuudessa haluamme elää ja kasvaa. Kaipaamme myös unelmia, runoja, kauniita kuvia ja todellisia tarinoita ihmisten ja maailman hyvyydestä.”

Peik Johansson on nyt työmatkalla Nairobissa. Sieltä hän kommentoi muinaisia maailmaa syleileviä tavoitteita: toteutuivatko ne?

”Joo, toteutuivat mahtavasti jo heti silloin alkualkoina”, tekstaa Johansson WhatsAppissa. 

”Tämän päivän Voima on myös hieno kombo säpinää ja hyvyyttä. Onnittelut siitä!”

Tämän päivän Voima kiittää.

Johanssonin pääkirjoituksen alla on Tuomas Rantasen kolumni ”Voima on myös markkinavoima”. Sen pääviesti ei kajahda suljetusta hipsterikuplasta:

”Keskittyvän maailmantalouden brutaalia välinpitämättömyyttä vastaan kamppaillaan jo nyt yhdistelemällä taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vastavoimia. Ympäristö- ja kehitysmaa-aktivistien barrikadilla kohtaavat myös monimuotoisempi yrittäjyys ja kainuulaisten paikallistuottajien traktorit.”

Nykyajan nettiriitelyä seuratessa unohtuu herkästi se demokraattinen tosiasia, etteivät muutamat aggressiivisimmat öyhöttäjät edustakaan enemmistön ääntä. 

Johansson lopetti pääkirjoituksensa hehkuttaen, että hyvät tavoitteet ja vääryyksien vastustaminen ovat valtavirtaa:

 ”Fysiikan lakien mukaisesti Voima on käynnistäjä, pysäyttäjä ja ylläpitäjä. Voima on myös enemmistön ääni: kannatamme maailmanrauhaa, ihmisoikeuksia, puhdasta ympäristöä ja ruokaa sekä väki­vallatonta toimintaa hauskojen asioiden puolesta, vääryyksiä vastaan. Voima olkoon kanssanne!”

Pääkirjoituksen viimeinen virke viittasi Tähtien sodan jediritarien toivotukseen. Vuonna 1999 sai ensi-iltansa Phantom Menace – Pimeä uhka -elokuva. Mutta kuinka ollakaan! Tänä vuonna 2019 ilmestyy taas uusi Tähtien sota -elokuva. 

Ja Voima on edelleen kanssanne.