Teknologia ei pelasta
Blogissa Antti Kurko suuntaa katseen tulevaan ja tarkastelee teknologian vaikutuksia meihin niin yksilön, yhteiskunnan kuin koko planeetan tasolla.
Kirjoittaja tekee mediatutkimuksen maisteriopintoja Tampereen yliopistossa ja on erityisen kiinnostunut mediateknologioiden vaikutuksesta ihmisiin ja ympäristöön.
Kirjailija Piia Leino kuvaa romaanissaan Yliaika tulevaisuuden suomalaista yhteiskuntaa, jossa ihmisen eliniälle on asetettu maksimi. Täyttäessään 75 vuotta kansalaisten on tehtävä ”exit”, jottei huoltosuhde pääsisi kehittymään sellaiseksi, että se kippaisi nurin koko pohjoismaisen hyvinvointijärjestelmän.
Ajatus ihmisen maksimi-iästä on radikaalisti päinvastainen kuin vallalla oleva käsitys siitä, että meidän tulisi elää mahdollisimman pitkään. Väestönkasvun ja planeetan kestävyyden kannalta on kuitenkin kiinnostavaa pohtia eettisiä kysymyksiä siitä, kuinka pitkään meidän ylipäätään kuuluisi elää? Kysymys ei ole helppo eikä siihen löydy oikeaa vastausta.
Kuolemattomuus on ikiaikaisimpia ihmiskunnan haaveita. Historian aikana sitä on tavoiteltu etsimällä nuoruuden lähdettä ja viisasten kiveä, on yritetty kehittää elämäneliksiiriä. Nykyisin näiden sijaan tutkitaan esimerkiksi geeni- ja hormoniterapiaa, nanorobotteja, syväjäädytystä ja tietoisuuden siirtämistä tietokoneeseen. Mikäli onnistuisimme saavuttamaan kuolemattomuuden, se olisi luultavasti monien teknologioiden yhteisvaikutuksen ansiota.
Haave kuolemattomuudesta on tyypillisesti vetänyt puoleensa niitä, joilla on valtaa ja varallisuutta. Googlen omistava Alphabet perusti oman, eliniän pidentämiseen tähtäävän tytäryhtiönsä Calicon vuonna 2013 ja investoi siihen heti puolitoista miljardia dollaria. Miljardöörit Juri Milner ja Amazonin perustaja Jeff Bezos ovat puolestaan sijoittaneet valtavia summia Altos Labs -startupiin, jota voidaan pitää Calicon suurimpana kilpailijana.
Syväjäädytystä rikkaille tarjoavat yritykset kuten yhdysvaltalainen Alcor Life Extension Foundation, kiinalainen Yinfeng ja venäläinen KrioRus ovat puolestaan syväjäädyttäneet jo liki pari tuhatta ihmistä ja lemmikkiä. Ajatuksena on, että tulevaisuudessa heidät voitaisiin sulattaa ja palauttaa takaisin henkiin. Silloin on kenties keksitty sopiva lääke sairauteen tai saavutettu kuolemattomuus.
Ikuinen elämä nousee tarinoissa ja uskonnoissa esiin joko jumalaisena alkuperänä tai vaihtoehtoisesti ulkopuolisena voimana, jonka ihminen on onnistunut valjastamaan itselleen. Kuolemattomuuteen liittyy kuitenkin usein ajatus tragediasta, jossa ihminen joutuu väistämättä kohtaamaan sen, ettei maailma ympärillä ole ikuista vaan rapistuvaa.
Tutkimus elämän pidentämisestä ottaa jatkuvasti askeleita eteenpäin. Vuonna 2021 israelilaiset tutkijat onnistuivat pidentämään hiirien elinikää 23 prosentilla SIRT6 -proteiinihoidon avulla. Tutkijat uskovat, että sama voisi olla mahdollista myös ihmisten kohdalla. Vastaava muutos tarkoittaisi ihmisen eliniänodotteen venyttämistä 120 vuoteen.
Mutta mihin tämä johtaisi? Teknologia ei olisi varmasti kaikkien meidän ulottuvilla vaan sitä tulisivat hyödyntämään ne, joilla on siihen varaa. Monet valtioiden ja suuryritysten johtajat eivät ole aina kovinkaan halukkaita luopumaan vallasta, ja usein vallanvaihto tapahtuukin vasta luonnollisen poistuman kautta. Saisimmeko maailman ”ikuisine” valtakausineen, jossa yli satavuotiaat Putinit ja Trumpit olisivat yhä kiinni vallan kahvassa. Toisaalta, jos yritysjohtajat ja valtioiden päämiehet voisivat nuoruusterapian avulla jatkuvasti lisätä omaa ikäänsä, joutuisivatko he väistämättä kohtaamaan ilmastokriisin aiheuttaman tragedian kasvoista kasvoihin?
Blogikirjoitus julkaistiin ensin maksumuurin takana 2.11.2022. Teksti avattiin kaikille lukijoille 21.11.2022. Haluatko sinäkin saada ensilukuoikeuden osaan Voiman verkkoartikkeleista? Tee Voimajengi-tilaus alk. 3€/kk.
